Pimeät illat

Jos iltalenkin haluaa tehdä valoisaan aikaan, ulos on lähdettävä jo puoli kahdeksan aikaan. Kahdeksalta on jo ihan pimeetä. Yhden hyvän puolen olen löytänyt tuosta valkoisesta turkinväristä - koira näkyy hyvin myös pimeessä!
Myös aamulenkit joutuu nykyään tekemään pimeydessä. Ikävää.

Hyvästi sitruunapanta!

Tänään kävin viemässä sitruunapannan takaisin Happy Petiin. Koska Vikistä saman tien tuli 'mykkä', olen sitä mieltä että mun ei ainakaan tässä vaiheessa kannata ostaa omaa pantaa. 20€ viikkovuokralla voin aika monta viikkoa tarvittaessa vuokrata pannan. Jos pannan ostaa omaksi se maksaa noin 140€!

Viki oppi siis saman tien että tapahtuu jotain ikävää jos haukkuu. Kumma kyllä, se ei osannut yhdistää sitä pantaan. Osasyy siihen saattaa olla se että, kerran kun panta oli olohuoneenpöydällä, Viki haukkui pöydän vieressä ja sai suihkun suoraan nenälle!

Kotona on tosi hiljasta. Oikeesti mua vähän säälittää tuo koira. Reppana, nyt ei voi enään haukkua. Ennen se oli sen 'päätehtävä' :´(

Jälleen kerran tuli siis todistettua kuinka helposti Lagotto oppii. Pelottavan helposti. Näin helposti Lagotto oppii myös niitä ei toivottuja asioita...

Ens viikonloppuna menemme agility alkeiskurssille! Hyvä ystäväni vetää kurssin, ja kysyi halutaanko me mukaan. Tottakai me halutaan! Saa nähdä oppiiko Viki agilitynkin helposti!?

Video: serkukset Lilli ja Viki

Näin hienosti Viki opetti Lillin haukkumaan!

Kanttarellikurssi!

Ystävälliset Lagotto-omistajat järjestivät kanttarellietsinnän pikakurssin. Ensimmäisellä kerralla emme valitettavasti ehtineet osallistumaan, joten me saimme oppia kaiken yhdessä sessiossa! Viki tajusi heti mikä oli homman nimi. Valitettavasi ei olla päästy harjoittelemaan tiistain jälkeen. Mulla ei oo yhtään kanttarellia. Koska harjoittelu on kesken, en voi vielä pyytää Vikiä etsimään, jollen ole varma että sieltä löytyy sieniä. No, nyt kuitenkin tiedän miten harjoittelu kannattaa tehdä. Viimeistään ens syksynä pitää jatkaa harjoittelua.

Paikalla taisi olla 7 Lagottoa. Sienietsinnän jälkeen menimme vielä lenkille. Koirat viihtyivät yhdessä ja saimme nähdä kauniin auringonlaskun.

P.s Jos klikkaat kuvaa, se avautuu suurempana kuvana jonka voit tallentaa itsellesi!

Sitruuna panta

Maanantaina kävin vuokraamassa sitruunahaukunestopannan Happy Petistä. Viikko vuokra on 20€. Sunnuntaina Pirkkalassa mulla tuli pinna täyteen, kun Viki jaksoi kerjätä huomiota kaukkumalla. Se oli niin mustis kun ihmiset huomioivat Lilli pentua, eikä sitä.

Maanantai iltana Viki haukkui tasan 3 kertaa!

1. "Hau! APUA MITÄ TAPAHTU? MIKÄ TUO ÄÄNI OLI? MIKÄ HAISEE????? YÄK - SITRUUNAA"


2. "Hau! Apua - tuo ääni ja haju tulee kun mä haukun. Mä en enään ikinä hauku. Äiti mä lupaan!"


3. "Hau! Se oli vahinko - mä unohdin - en enään ikinä hauku. Mä lupaan ja vannon, ihan oikeasti mä lupaan!"

Tiistaina mulla oli mykkä koira. Kunnes menimme: SIENIKURSSILLE! Siitä lupaan kertoa enemmän myöhemmin.

Lagotto oppii todella nopeast tuolla syy - seuraus periaatteella, tai ainakin medän Vicky oppi!

Lisää viime viikonlopusta

Serkkutyttö Wanilla ilmestyi näyttelyalueelle juuri kun olimme hyvästelleet Lennin. Lennillä oli kiire mökille sienimetsään. Kuulin että sienet löytyy jo, mutta että ne ehtivät välillä upota Lennin suuhun ennenkun poimija ehtii paikalle : ) Kunnon sienikoira! (Lenni, olisi kiva jos lähettäisit itsestäs kuvan!)

Wanilla (joka siis on espanjan vesikoira) osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä! Sillä meni tosi hienosti. Se osasi käyttäytyä hyvin ja sai lisäksi arvostelussa maininnan hyvästä luonteestaan. Kun Wanillan työy oli ohi, koirat pääsivät vihdoin juoksemaan! Riemu repesi ja tytöt halasivat toisiaan.

Valitettavasti aika taas loppui kesken ja oli aika ajaa kotiinpäin - tai meidän tapauksessa takaisin Pirkkalaan toista serkkua, Lilliä, katsomaan. Lilli ja Viki jaksoivat painia koko illan.

Sunnuntaina tulimme niin ajoissa kotia, että ehdimme Vikin kanssa mennä nauttimaan aurinkoisesta säästä. Menimme pitkälle lenkille. Eikö ole kumma - näin edustava koira sai edellisenä päivänä sinisen näyttelyssä!

Lisäsin sivun alareunaan koko arvostelun näyttelystä.

Lilli, näyttely ja paljon muuta

Tänä viikonloppuna on ollut paljon tapahtumia! Viki on ihan poikki. Odottaa varmaan että arki alkaa, ja saa nukkua aamupäivät.

Perjantaina ajelimme Pirkkalaan, Lilli pentua tapaamaan. Lilli on vasta 9vk vanha Cotton pentu! Vikin uusin serkku! Lilli oli pieni. Toooooooosi pieni. Ihan kuin kissanpentu. Yhtä pehmeä ja pörröinen, tassutkin oli yhtä pehmeät kuin kissalla. Viki oli oikea jättiläinen Lillin vieressä. Lilli ole suurinpiirtein Vikin pään kokoinen. Ekaks Lilliä pelotti paljon - joku valkoinen jättikoira tuli sen taloon. Lilli juoksi suoraan sängyn alle piiloon. Ajattelin että tästä ei tuu mitään... Jonkin ajan kuluttua, kun olimme pentua pissattamassa nurmikolla, koirat kuitenkin innostui leikkimään. Lilli pomppi kuin popcorni Vikin ympärillä. Nyt oli Vikin vuoro ihmetellä - Onko tuo 'marsu' oikeasti elävä? Meidän Viki on niin kiltti, että se erehty luulemaan pennun leikkimurinaa oikeaksi, ja alistu murinalle. Ihan oikeasti, meidän 10kk, 13 kg Lagotto, pisti maahan kun 9vk, 1 kg Cotton murisi leikillä! Enää (Päipi katso - kirjoitin 'enää' en 'enään'!) Viki ei kuitenkaan Lillille alistu. Kyllä niille tuli selviksi kuka on pomo. Koirat paini oikeastaan aina kun Lilli oli hereellä. Oli ihanaa katsoa kun Lilliputti ja Jätti paini! Viki ei oikein aina muistanut kuinka paljon isompi Lilliä se on. Lagotto kun on, niin Viki leikkii aina käyttäen etutassuja. Kun etutassu on yhtä iso kun painikaveri, niin pitää olla tosi varovainen. Toisaaltaan Lilli puri Vikiä milloin mistäkin, terävillä maitohampaillaan. Välillä se roikkui Vikin huulessa, välillä hännässä. Ylimmät ystävät koirista kuitenkin tuli - ja se on hyvä juttu, tulevat kuitenkin näkemään toisensa vielä moneen kertaan.

Lauantai aamuna pakkasin Vikin autoon ja lähdimme kahdestaan ajelemaan Hyvinkään näyttelyä kohti. Ilma oli viileä, matkanvarrella ulkolämpötila oli alhaimmillaan 2 astetta! Junioriluokassa oli 5 osallistujaa - tosi paljon kun lagottoja oli yhteensä vain 14! Niin siinä sitten kävi että Viki sai ainoana luokassaan sinisen nauhan (kaikki muut saivat punaiset). Arvostelu oli oikeastaan aika positiivinen. Aino mitä nyt negatiivista oli niin liitty turkin kiharoihin (pitäis kihartua paremmin) ja häntään (liian matala hännän kiinnitys, tai jotain siihen suuntaan). Luulempa että Viki sai tuon sinisen käyttäytymisensä ansiosta. Ensin se pelästyi kun tuomari tuli luokse, sitten se ei juossut vierelläni nätisti, vaan hyppi ja pomppi (Kävin lukemassa Gemman blogia - taitaa meidän koirat olla sukua toisilleen ; )). Kaiken kukkuraksi se vielä yritti kiivetä tuomarin syliin, kun tuomari tuli katsomaan hampaat... Kehän laidalla Lenni seurasi siskonsa pelleilyä kehässä - Lenni muuten osaa käyttäytyä hienosti kehässä! Nyt Lenni ei kuitenkaan osallistunut, vaan oli tullut Vikiä moikkaamaan. Oli tosi kiva nähdä, vaikka nähtiin vain lyhyt hetki. Koirat kuitenkin tunsivat toisensa!

Nyt minulla 'loppuu aika'. En ehdi enempää kirjoittamaan tänään. Mun piti vielä kirjoittaa Wanillasta ja tämänpäiväisestä lenkistä. Säästän kuitenkin ne tarinat huomiseksi!

Kysely Frodolta

Heippa,

Olen Vikin siskon Frodon emäntä ja ajattelin kysäistä sellaista asiaa että onko vikillä ollut mitään allergisia oireita? Muistelisin että joskus pentutapaamisessa mainittiin että jotain näppylöitä on ollut? Meillä on Frodon kanssa vähän hankala tilanne kun koira on ilmeisesti atooppinen. Allergia näkyy sekundaariinfektioina es. nyt on jo toista kertaa hiivatulehdukset tassuissa ja korvassa. Lisäksi koira nuoli jalkojaan melkein vereslihalle. Kortisonilla saatiin kuriin, olen kokeillut muutamia ruokia (myös eläinlääkiriltä saatavaa allergiaruokaa) mutta nyt ajattelin siirtyä kotiluomuruokintaan. Jos allergeeni on joku ilman kautta tuleva niin silloinhan on kyllä vaikea estää oireita. Surettaa frodon puolesta kun se koko ajan kutisee ja raapii itseään :(
Kyselisin vaan sisarusten tilannetta että onko muilla pennuilla ollut mitään oireita?

terv. Milla ja Frodo

Moi!

Harmi että Frodolle on iskenyt allergia...Viki rapsutteli itseään tosi paljon pentuna. Tein Yrjölän puuroa Kaijun antamien ohjeiden mukaan, ja aina kun se söi sitä, niin tuli näppylöitä. Nyt syötän sille pelkästään tuota Nutron Choisen Lamb & Rice ruokaa. Vaikka monesti mieli tekisi, en anna sille mitään muuta. Jos syötän jotain muuta niin A maha menee sekaisin ja B tulee näppylää. Hyvin ollaan kuitenkin pärjätty - näppylät häviää aina itsekseen, Viki ei siis ole tarvinnut minkäänlaista hoitoa. Tänään autossa se söi lihapullia... Saa nähdä tuleeko taas näppylöitä!
Toivon kuitenkin Frodolle kaikkea hyvää jatkossa - toivottavasti se allergian aiheuttaja löytyy. Ehkä joku joka lukee tämä, omistaa allergisen Lagoton. Jos sinulta sellainen löytyy - jättä kommentti tai lähetä s-postia, ehkä pystyt auttamaan Frodoa!

Hyvää syksyn alkua!
Malla ja Viki

Uusi poikakaveri!

Viki on löytänyt uuden poikakaverin! Tänään Viki jo toistamiseen oli leikkimässä Espanjanvesikoira Adin kanssa.

Olimme Vikin kanssa tulossa kotiinpäin 'mastolenkiltä'. Kävelimme sänkipellolla. Mua vähän harmitti että Viki ei ollut sotkinut itseään. Tiesin että koira jokatapauksessa olisi pestävä kotiin tullessa - lauantain näyttelyä varten. Yhtäkkiä Adi ilmestyi pellolle! Se vain oli siinä. Ilmestyi tyhjästä. Kuulin kun sitä huudeltiin metsästä. Pian omistaja kömpi esiin. Koirat painelivat peräkanaa pitkin, poikin peltoa. On aivan ihanaa nähdä kun koirat nauttivat toistensa seurasta. Pellolta löytyi myös paljon ojia (tuo ei kyllä oikeesti voi olla oikea sana ojia, todella outo sana!) joissa tietysti oli vettä ja mutaa. Enään minun ei tarvinnut harmitella, että veisin puhtaan koiran pesulle. Viki oli ihanan likainen, tuoksuikin ihan 'ruusulta'!

Tällähetkellä putipuhdas koira nukkuu sohvalla tuossa mun vierässä. Sillä taitaa olla vähän kylmä.

Match show Kupittaalla

Eilen sunnuntaina olimme Vikin kanssa match showssa Kupittaan kentällä. Piti käydä harjoittelemassa ensiviikonlopun näyttelyä varten. Kuopukseni, joka tykkää yhtä paljon koirista kun minäkin, voitti arpajaisista 15 kg koiranruokaa! Royal Canin Giant breed puppy ruokaa! Palkinto oli siis hyvä ja arvokas (Googlamalla selvisi hinnaksi 66€!), mutta ihan vääränlaista:
1. Viki syö Nutro Choisen Lamb & Rise ruokaa, ei Royal Canin
2. Ruoka oli tarkoitettu alle 8kk ikäiselle koiralle (Vikihän on jo 10kk - iso tyttö)
3. Giant breed - rotu joka aikuisena painaa yli 45kg!
Onneksi Piispanristin Happy Pet ystävällisesti vaihtoi ruuan. Nyt Vikillä on ainakin 25kg ruokaa varastossa. Ruoka ei siis lopu kesken. Ja jos Vicky saisi päättää - se söis kaiken kerrallaan!

Mutta miten siellä mätsärissä sitten kävi? Pentuja oli paikalla paljon -yli 40. Viki sai ensin punaisen, mutta ei sitten sijoittunut 4 parhaan joukkoon. Vikin vastustaja ensimmäiseltä kierrokselta, sijoittui 4 parhaan joukkoon sinisistä. Olin yllättynyt että Viki osasi käyttäytyä niin hienosti. Ensimmäiselä kierroksella se hyppeli minua vastaan, mutta toisella kierroksella ravasi vierelläni kun vanha tekijä. Seisominenkin onnistui hienosti. Olen ylpeä koirastani!

Sänki pellolla

Iso osa pelloista meidän lähellä on puitu. Prlloilla on jäljellä enään kullanvärinen sänki ja olkia. Nyt on meille avautunut ihan uusia ulkoilureittejä! Pelloilla on lisäksi paljon ihania hajuja Vikin mielestä. Kaikkein parasta on kuitenkin se, että pelloilta löytyy paaaaljon ojia joissa on ihanaa rapavettä. Jos ei ehdi kieltämään, niin tyttö on uimassa. Tänään pellolla oli paljon puluja. Niitä oli Vikin mielestä kivaa jahdata. Kaikki pulut pääsi pakoon ja Viki sai hyvät juoksut. Kaikille jäi hyvä mieli!

Qluisa matkalla kotiin!

Pirkkalan Cottonpennun nimi on Qluisa! Sen kotinimeksi tulee Lilli. Siitä meinas ensin tulla Maija, mutta sitten tuo mun aviomies olisi kutsunut sitä 'anopiksi'. Pentu on parhaillaan matkalla Helsingistä uuteen kotiin. Miten niillä mahtaa mennä eka yö?

Meidän Viki tais kyllä vikistä ekana yönä. Ja toisenakin. Sen jälkeen se on nukkunut yöt rauhallisesti. Paitsi niitä jokaöisiä vahtimiskohtauksia - jostain kuuluu ääniä joille on ihan pakko haukkua.

Uudet sakset

Vihdoin sain 'koirakaupasta' ne tilaamani sakset. Ositin ne samalla kun ostin tuon sadepuvun mistä Viki eilen vikisi. Tänään siistein Vikin turkkia, nyt turkin pitäis olla kunnossa näyttelyä varten. Toivottavasti olen osannut trimmata oikein, kovasti yritin kuunnella Kasvattaja Kaijun ohjeita. Tukki on ihanan valkoinen ja pehmoinen! Tosin turkki kuuluisi olla karkea ja kihara. Nyt nuo hennot pentukarvat eivät oikein jaksa kihartua. Mikä siihen oikein auttaisi? Näyttely on 20. pv Hyvinkäällä. Vähän jännittää, en ole koko syksynä ehtinyt koulutuskentällä Vikin kanssa.

Äsken sain puhelinsoiton Pirkkalasta - Cotton pentu muuttaa taloon jo perjantaina! Tuskin maltan odottaa että näemme 'serkku tytön'! Näyttely jälkeen mennään Pirkkalaan. Olen luvannut esittää Vikin rokotustodistuksen jo ovella ;)

'Mää en ala!'

Me käytiin koiratavarakaupassa. Äiti osti mulle jonkun vaatteen, jonkun sadehaalarin. En varmana käytä sitä. Kapassa mulkoilin sitä tätiä, joka puki mulle sen vaatteen. Se ja äiti kehtas nauraa mulle kun nostelin tassuja korkealle ja kävelin sivuttain kun kouluratsu. Kuulin että äiti uhkasi otta kuvan ja laittaa se tänne blogiin ens kerralla kun mulla on puku päällä. Mää en ala. Mulle ei naureta. No, lohdutukseks sain valita kaupasta luun! Se on kyllä oikeastaan aika kiva kauppa, se on täynnä kaikkea hyvää syötävää.

Petteri ja Junnu

Viki haukkuu aina silloin, kun sillä on tylsää ja haluaa huomiota. ja kun sille juttelee se titysti vastaa. On jotenkin outoa tulla kotia kun koira ei hauku. Meidän edesmenneet koirat, tiibetinspanielit Petteri ja Junnu, haukku tosi paljon kun tuli kotia. Se oli oikeastaan aika rasittavaa, aina kotiintulessa oli hirveä meteli ja meno.

Petteri syntyi vuonna 1991 kun anopin koira Geisha sai pentuja. Halusin tyttökoiran, mutta tyttöjä syntyi vain yksi ja se (Nikita) jäi Geishan kaveriksi. Petteri kutsuttiin 'Pusu-Petteriksi'. Se nuoli aina kasvoja tilaisuuden tullen, pitkällä märällä kielellä.

Junnukin synty 1991. Me halusimme Petterille kaverin. Junnu ei pussaillut. Ne harvat kerrat kun siltä sai pusun, yllättyi aina: sen pusut olivat kuivia ja kieli karkea!
'Poikien' yhteis elo ei aina ollut näin ruusuista, ne ei ikinä nukkuneet vierekkäin! Tässä kuvassa Petteri on edessä ja Junnu takana.

Tässä kuvassa Junnu poseeraa.

Vanhuus ja krempat vei ensin Petterin ja sitten vuodenpäästä Junnun. Kaksi ja puolivuotta Junnun poismenon jälkeen, meidän talossa oli vihdoin taas koira. Ihana Viki tuli taloon!

Viimeinen kesäaamu?

Tänään päivä valkeni aurinkoisena ja läpimänä. Viki yritti saada minut sängystä ylös jo kuuden aikaan, periksi herätysyrityksille annoin vähän ennen kahdeksaa. Viki herättää tökkimällä kuonollaan. Märkä, viileä nenä herättä aika helposti...

Otin kameran mukaan aamulenkille. Tänään kuvaukset eivät oikein onnistuneet, vaikka Viki tapansa mukaan poseerasi kameralle. Mulla taisi olla väärät asetukset kamerassa. Lisäks akku loppui kesken. Tuo kuonokuva on kuitenkin mielestäni aika onnistunut!

Onko tässä kuvassa koira? Katso vielä kerra - kyllä se siinä on! Tämä kuva on otettu metsäpaloalueelta. Jos katsoo tarkasti, niin huomaa hiiltyneitä oksia kuvan oikeassa ylälaidassa. Luonto lepyy nopeasti!

Viki täyttää tänään 10kk! Kohta on ensimmäiset synttärit edessä.

Lagotto lenkillä

Tiistaina kävimme 7 muun Lagoton kanssa lenkillä Liedossa. Mulla oli kamera mukana. Metsässä huomasin että olin jättänyt sen autoon. Harmittaa. Viki oli kaikista koirista valkoisin. Muiden väriskaala vaihteli tummanruskeasta vaaleanruskeaan. Koirilla oli tosi hauskaa. Viki kävi aina välillä tarkistamassa että vielä olen tallella. Koirat painelivat pitkin ojanpohjia. Lagotto on Lagotto. Viki yllätti vielä lenkin loppumetreillä. Se kävi uimassa lammessa! Mikään muu koira ei tullut mukaan - ne kahlasivat vain rannassa. Uimareissun jälkeen Viki sai tapansa mukaan hepulin. Siinä samassa se sai villityksi muutaman kaverin. Lenkille lähtiessä minulla oli valkoisin koira, sitä minulla ei enään ollut kun kotiinlähtö koitti...