Taas agiliyä (neljä starttia tänään!)

Hyvä Viki - hienosti meni! Toinen LUVA (luokanvaihto oikeus) ja toinen sija!
Yhtään hyllyä ei tullut, mutta muilta radoilta tuli virhepisteitä 15, 10 ja 5. Ja sijoitukset oli 11., 7. ja 5. Koiria starttas noin 30 joka radalle.

Arvatkaa mitä Viki nyt tekee?

Virallinen lumitilanne: 0 cm

Kevät ON täällä! Lunta löytyy enää kasoista ja niistä paikoista mihin aurinko ei paista. Tilastojen mukaan Turun lumensyvyys on 0 cm. Se tulee siis taas - uusi kesä, uudet hyttyset.

Viki löysi lauantaina ensimmäisen leskenlehden!

Ihania keltaisia nuppuja - pieniä kevät aurinkoja!



Leskenlehdet tietysti löytyi jalkapallokentän laidalta.

 Lauantaina kisataan taas. Vähän epäonnea on kyllä ollut lähtöjärjestysarvonnassa: Viki lähtee jokaisessa startissa ekana radalle! Kohta on perhosia vatsassa.

Viki, tyyny ja peitto

Eilinen trimmaus vei voimat. Kuvassa Viki rentoutuu. Kun katsot tarkkaan nuomaat että kuvassa on sekä peitto, tyyny että koira!

Ennen ja jälkeen

Viki sohvalla ennen ja jälkeen piinapenkin:

"Minä en lähe täältä sohvalta mihinkään! En tuu - EN TUUU UU U!

¨"Äiti -  mulla on kylmä"


Nuo sohvakuvat ei anna oikeutta - ne ei oikein näytä kuinka isosta muutoksesta oikein oli kyse joten tässä tulee muutama kuva lisää.

Viki piinapenkillä ennen ja jälkeen:

"Mä en halua - mun turkki on ihan hyvä näin. Äitii!! Ei leikata eihän?!

"Oho - mulle tuli jotenkin hoikka olo!"

Ja vielä yhdet kunnon profilikuvat

"En seiso kunnolla. Mun tassut on ihan hyvin näin.
Mulla on tuollainen käyrä selkä - usko pois."

"Olo on todella kevyt. Jonko tämä riittäis?
Ollaanhan me nyt valmiit?"

Nyt Viki yrittää ottaa päiväunet sohvalla. Mutta se ei oikein tahdo onnistua. Se tärisee - sillä pikkuisella reppanalla on kylmä... Mutta tää turkinhuoltokeikka oli vaan tehtävä. Vikin turkki ei ikinä ole ollut niin kaameessa kunnossa kun mitä se vielä aamulla oli. Nyt saa kesä tulla kun Vikillä on jo kesäfleda!

Vikin piina päivä

Tänään Vikin turkki lähtee. Tästä päivästä Viki ei tykkää! Mutta koko turkki onyhtä takkua - on ihan pakko "ottaa se pois".

Rohkeutta Vikille ja malttia emännälle...

"Söin iskän eväät"

Yks aamu äiti lähti tavalliseen tapaan töihin. Perheen miesväki nukkui vielä. Äiti herää aina aikaisin kun se haluaa viedä mut ulos. Joskus ihmettelen miks ei saa nukkua aamuisin pitempää. Kai sillä äitillä on joku tarve päästä heti aamulla ulos. No - kun äiti lähti niin iskällä oli nukkumis aikaa vielä viisi minuuttia.

Viidessä minuutissa minä ehdin vallan mainiosti tehdä tarkistuskierroksen. Tarkistuskierros tarkoittaa että kierrän koko alakerran ruuan toivossa. Olisko keittiön pöydällä jotain? Entä onko keittiöntasolle jätetty leipäpussi tai kurkkua? Pikkuisännän harkkarepusta käyn tarkistamassa että löytyiskö sieltä jotain syötävää - se on oikea aarrelaukku: sieltä voi löytyä ihan mitä vaan :) Joskus sohvapöydätä on löytynyt karkkipussi. Mitään ei meinannut löytyä.

Sitten huomasin sen - jokin ihana ruuantuoksu osui jostain korkealta mun nenään! Missä, missä se on? BINGO - iskän lompakon vieressä siinä oli pussillinen reissumiestä! Pelkkää kuivaa leipää, mutta se ei mua haittaa. Mä tykkään ruisleivästä, paahtoleivästä, sämpylästä, rieskasta, sellaisista Denniksen bageleista... vähän ajatus harhailee...ehkä on nälkä tai jotain.... oho mihin mä oikein jäin? Niin joo: huomasin Reissumiespussin siinä iskän pöydällä. Kun nousin takajaloille ei ollu mitään vaikeuksia napata se.

Iskän herätyskello soi. Mulle tulee kiire. Nyt se tulee jo portaita alas - mulla on vielä pari palaa jäljellä. Mitä mä nyt teen? Meenkö sanomaan huomenta, vai meenkö portaiden alle piiloon? Päätän luikkia suoraan portaiden alle. Arvasin ihan oikein. Iskä halusi ihan itse syödä ne leivät töissä. Se räyhää mulle. Ei ne ollu mulle jätetty, aina ne sanoo että olen varas kun löydän jonkun aarteen... En mä tahallaan oo paha, mä vään tykkään syödä! Ja tälläkertaa jätin iskälle kaks leipää. Se johtui siitä että halusin jakaa. En ainakaan usko että se johtu siitä etten ehtinyt syödä niitä. Eihän?

Ilmeisesti äiti on jo sitä mieltä että mun varastelu on arkipäivää. Ainakaan blogiin ei ole ilmestynyt uutta "minun pieni enkeli" juttua.

Terveisin,
Viki joka jatkuvasti tekee tarkistuskierroksia (suosittelen myös muille!)

Hangella

Ah kuinka ihanaa!

Ei pakettia

Minigrip pussi on edelleen kateissa...

"Minun pieni enkeli" - osa 42: Viki ja kadonneen minigrip pussin arvoitus

Tänään kun tulin kotia kysyin heti isännältä, joka jo oli kotona, että onko Viki taas syönyt jotain? Jokin käyttäytymisessä oli niin alistuvaa ja katuvaa... Isäntä vahvisti että Vikin parta (joka olisi pitänyt olla ihanan pehmeä koska koira oli eilen pesussa) tahmea. Yritin katsoa mutta mistään ei löytynyt mitään jälkiä, paitsi... Eteisen lattialla oli kaksi pienen pientä muovipalaa. Toisesta näki että se oli minigrip pussista. Sitten löytyi paperilappu missä oli ohjeet siitä miten sekoitetaan koirien palautusjuoma. Muistin että oli sanut sellaisen näytteen agilitykisoista.

Jauheesta oli jäljellä vain Vikin tahmea parta ja hiukan pölyä eteisen matolla. Minigrip pussista ei löytynyt enempää vaikka kuinka etsin. Toivottavasti muovinpalaset kuitenkin kulkevat liukkaasti Vikin läpi. Tuleekohan Vikin kakka valmiiksi pussitettuna?