Coton de Tulear

Ei Vikille tuukkaan Villakoiraserkkua - sille tulee cottonserkku! http://personal.inet.fi/koti/whiteheartlane/pentuja/pentuja.html täältä muuttaa pentu Pirkkalaan kolmen viikon kuluttua! Ihania pentuja...

Viki painoi pellolla täyttä vauhtia kavereiden kanssa nyt iltalenkillä. Tuo valkoinen on Westie Elli ja tuo ruskea on kääpiöpinseri Rocky.

Vikille tulee uusi "serkku"!

Vikille tulee pian serkku Pirkkalaan. Sinne muuttaa kääpiövillakoira, heti kun tyttöpentu löytyy!
Ihanaa!

Ihana aamu

On ihan pakko laittaa tänne blogiin kuvia aamulenkiltä! Viki on mestari poseeraaja, niinkuin kuvista hyvin näkee.




Tänään ampiaisia on aivan hirvittävän paljon. Minulla oli ulko-ovi auki aamulla ehkä vartin verran. Sinä aikana sisälle tuli 5 ampiaista!

The Kaivuri is back!

Naudan vuota

HK:n nettisivuilla lukee että Sinisen lenkin kuori on valmistettu naudan vuodan sisäpinnasta (tai jotain sinne päin)! Ehkä minun ei enään tarvitse miettiä muovinpalasia? Eikö niitä puruluitakin valmisteta tuosta samasta materiaalista?

Sininen lenkki

Tänään meillä on ollut ihana, yllättävä, kesäpäivä! Ulkona on ollut 23 astetta ja arska on paistanut. Täydellinen pitkälle lenkille. Kun tultiin kotia, päätin laittaa makkaraa uuniin, ennenkuin menin suihkuun. Koska perheen miehet tykkää makkarasta, kuorein kolme kokonaista HK:n sinistä lenkkiä. Täytin makkarat sinapilla ja ketsupilla ja laitoin päälle juustoa. Makkarat pistin uuniin. Ja eiku suihkuun! Kun tulin suihkusta, niin rakas koirani nuoleskeli innoissaan makkarapakettia keittiön lattialla. Viki oli syönnyt kolmen makkaran kokonaiset muovikuoret! Sinisen päällähän on sellainen syömäkelvoton paksu kuori. Miten mahtaa koiran mahan käydä?! Äsken, muutama tunti syömisen jälkeen, Viki yritti ja yritti oksentaa - mitään ei tullut ylös. Saa nähdä kuinka ahneen käy, sitähän sanotaan että ahneella on pa***nen loppu!

Terveisiä Hillo iskältä!

Tällaiset terveiset tuli Hillolta, toivottavasti terveisiä tulee myös muilta! Kuvassa on todellakin Hillo, vaikka ihan Vikiltä näyttääkin!

Heippa!

Vikin blogin Sateita-otsikon alla oleva lagotto muistuttaa erehdyttävästi erästä toista märkää koiraa...Kuvan löysin meidän "Vanhoja kännykkäkuvia" -kansiosta. Myös Hillo inhoaa mennä märälle takapihalle koipea kohottamaan mutta lenkille kyllä lähtee kelissä kuin kelissä!

Tänä kesänä Hillo on tajunnut olevansa Vesikoira, oikea Uimari Utelias! Jos ei sille jaksa keppiä heittää, menee se kyllä omia aikojaankin järveen ja kiertelee ja kaartelee ympäri laituria, tekee kahdeksikkoa veden pintaan tai polskuttaa ihmettelemään ulpukoita. Viime kesänä se jo innostui uimisesta kun ensimmäinen kesä kului vielä kaikki mahdolliset lätäköt kaukaa kiertäen.

Hillo on vielä menossa pariin näyttelyyn ja sitten turkki leikataan lyhyeksi ja saa kaveri sitten polskutella loppu kesän sydämensä kyllyydestä!

Terveisin Leena ja iskä-Hillo Hiljander

Mustis

Viki on heti mun kimpussa kun menen tietokoneelle. Nyt se yrittää vängällä tunkea mulle pehmo ankkaa. Se haluaisi että heittäisin ankan sille. Kun en innostunut heittämisestä, niin kuulen että se yrittää saada mun huomion toisella tavalla -se meni parvekkeelle. Kohta sieltä kuuluu haukuntaa. No nyt se tulikin takaisin, pisti maate tuohon mun varpaisiin! Taitaa vähän väsyttää, mahakin on täynnä. Olimme taas tunnin metsässä vaikka vettä satoi.

Olen ilmoittamassa Vikin syyskuun näyttelyyn Hyvinkäälle. Ylihuomenna on viimeinen ilmoittautumispäivä, toivottavasti saan paperit postiin ennen sitä. Tuonne näyttelyyn ei pystynyt ilmoittautua netissä.

Sadepäivän iloksi selailin vanhoja kuvia - tässä muutama pentuotos piristämään teidänkin päivää!

Alimpana on varmaan Lenni, ylimpänä Gemma, Viki vasemmalla ja Torri oikealla. Tai sitten kuvassa on Frodo, Mila ja Ruttu : )

Näitä suloisia pentuja en edes yritä tunnistaa! Arvaa kuinka monta pentua kuvassa on?!

Sateita

Nyt on tullu vettä jo monta päivää - tai oikeastaan monta viikkoa. Ainakin tuntuu siltä. Viki ei millään haluaisi mennä märälle nurmikolle pissalle (kunnon vesikoira...). Lenkille Viki kuitenkin lähtee mielellään vaikka vettä tuleekin. Sana 'Lenkille' on varmaan Vikin lempisana. Sen kanssa kyllä tiiviisti kärkisijasta kamppalilevat 'Nälkä?' ja 'Ruoka-aika'. Välillä tuntuu että koira ymmärtää kaiken mitä sanoo. Toisinaan se on kyllä täysin pihalla, ei ymmärrä ollenkaan mitä sille sanoo? "Mitä? Enkö mä oikeasti saa ottaa ruokaa pöydältä? Ainahan mä oon saannu."

Tänään Viki oli leikkimässä naapurien pentujen kanssa. Toisessa naapurissa asuu 4kk vanha Elli Westie, ja toisessa 5kk vanha Rocky kääpiöpinseri. Rocky on tosi ketterä ja nopea. Viki on tiestysti paljon isompana vielä nopeampi, mutta Rokin ketteryydelle se ei mahda mitään. Kun Roki huomaa että Viki saa sen pian kiinni, se tekee äkkikäännöksen.Viki kaatuu yrittäessään kääntyä yhtä sulavasti. Ellin kanssa Viki painii. On tosi kivan näköistä kun koirat halivat ja vetävät toisiaan korvista.

Olen jo monesti kertonut siitä, miten ahne Viki on. Nyt Vikin ruokalistalle voi lisätä pihlajanmarjat! Annoin sille leikillä yhden - halusin nähdä millaisen ilmeen se saa aikaiseksi kun pureskelee jotain niin pahaa. Ainoa ilme minkä näin olkin yllätyksekseni se "Hyvää! Saisinko lisää? Anna mulle heti lisää!!!!" ilme.

Olen montakertaa miettinyt mitä Vikin äidille, iskälle ja sisaruksille kuuluu. Olis kiva jos lähettäisitte vaikka S-postia (tuossa vieressä on tuo 'Lähetä postia' linkki). Ja jos saan teiltä luvan, siirrän tarinanne/terveisenne tänne blogiin. Olis kiva saada kuvia kans! Jutut ja kuvat ovat tervetulleita myös muilta lukioilta!

Huh mikä viikonloppu!

Lauantaina herättiin Kaarinassa. Muutama tunti myöhemmin, Viki kävi aamu-uinnilla Yyterissä. Porista matka jatkui iltapäivällä Pirkkalaan. Pirkkalassa Viki söi vadelmia suoraan puskasta! Tänään aamulla lähdimme Pirkkalasta kohti Nastolaa. Siellä Viki kävi taas uimassa ja kaivoi ison kuopan. Kuoppa tuli kyllä kaivettua myös Yyterissä. Edestakaisin reissaillu johtui tietysti jalkapallosta, toisella pojalla turnaus Yyterissä ja toisella Nastolassa. Yyteristä kotiin tuli hopea ja Nastolasta pronssia - kannatti reissata! Nyt minua väsyttää niiiiin paljon että menen nukkumaan. Viki nukkuu jo. Pää lämmittää mun varpaita! Kuvia viikonlopusta, lupaan lisätä myöhemmin.

En kirjoita tänään...

Kun tänään menin heti töitten jälkeen Vikin kanssa lenkille vesisateessa, mietin mitä illalla tänne blogiin kirjoittaisin. Päätin että kirjoitan siitä, kuinka hienosti Viki osaa kulkea kytkettynä. Remmistä voi pitää kiinni vain muutamalla sormella. No, kotimatkalla Vikillä oli tosi kiire päästä eteenpäin (ruoka-aika oli lähellä). Sain jatkuvasti pysähtyä. Kun pysähdyn ja sanon 'ei vedä', Viki tulee minua kohti. Tietää että matka ei jatku ennenkuin remmi on taas löysällä. En siis aijo kirjoittaa siitä kuinka nätisti Viki aina kulkee remmissä, vetäämättä ja vieressä.

Voisin vaikka kirjoittaa siitä että minulla on pilkullinen koira! Tai sen iho on! Ihan täynnä vaaleanruskeita sormenpäänkokoisia pilkkuja. Mahtaako olla kysessä tavallinen rusketus (aurinko ruskettanut ihon kiharoiden välistä) vai onko Viki pilkullinen? Eilen kyselin että onko Viki 'rikki' - nyt saan siis kysyä onko Viki 'rikki' ja pilkullinen?

Haiseva koira...

Lenkillä metsässä Viki taas innostui pyörimään jossain 'iihanassa' hajussa... Nyt koira on täynnä haisevia, ruskeita läikkiä. Harmi että meillä ei kukaan muu suostu koiraa pesemään, meillä koiranpesu on äidin hommia. Viki luikki karkuun, kun näki että sekoitin lisää koiran shamppoota - se ei tykkää pesulla käymisestä. Kohta sillä kuitenkin on hepuli. Hepuli iskee aina Vikiin, kun se on märkä. Tykkääköhän muutkin Lagotot pyöriä pahalta haisevissa kasoissa, vai onkohan tää meidän yksilö 'rikki'?

Omenat

Pihallamme kasvaa muutama omenapuu. Omenia tulee tänäkesänä aika paljon, tosin omenat ovat vielä ihan raakoja ja tosi kirpeitä. Viki on jo muutamaan otteeseen innostunut leikkimään raa'alla omenalla. Omena on vielä niin kirpeä, että Viki irvestelee ja heittää omenan suustaan, kun hampaat menevät omenan kuoresta läpi. Vikin leikkiä omenan kanssa oli ihanaa seurata, se leikki kuin kissa! Makaa maassa ja käyttää etutassujaan omenan liikuttamiseen - ihan niin kuin kissat tekee! Vikissä taitaa kyllä olla vähän sitä kissanverta...

Eilen Viki taas "auttoi" mua puutarhatöissä. Olen jo kauan halunnut vadelmapuskan pihalle. Eilen kävin sitten ostamassa sellaisen. Viki oli apuna kuopan kaivamisessa. Tällä on niin kuivaa, että savinen maa oli tosi kovaa. Mutta kyllä Viki kaivamisessa silti hyvin onnistui! On se kumma miten se rakastaa noita kaivurin hommia. Kun kuoppa oli valmis, täytin sen vedellä. Vikin piti tietysti jatkaa kaivamista vielä sen jälkeen. Koira oli aika "kaunis" rapavedessä kaivamisen jälkeen. No, jatkoa oli vielä tulossa. Täytin kuopan uudella mulla ja kastelin mullan läpimäräksi. Voi tietysti vain arvata mitä Viki teki silläaikaa kun kävin hakemassa vadelma puskan... Ihan "itsestään" koirani oli muuttanut naamansa värin mustaksi! Myös etutassut olivat mustat! Ja koira oli onnellinen!