"Niin mä unohdin kertoa!"

Mä unohdin kertoa, että vaikka Lilli saa syödä iltapalaa, niin mä en saa ottaa pullaa pöydältä! Ne pullat oli niin sopivasti siinä ulottuvilla kun vähän vaan kurkoittelin. Sillai vain vähä seisoin takatassuilla. Mä yletin ihan hyvin. Silti mulle suututtiin ja multa otettiin pulla pois.... Ja Lilli syö iltapalaa.

Viki

"On se niiiiiin väärin..."

Mulla on kaveri kylässä - se on ihan kiva tyttö vaikka se on vielä ihan pentu. Koko ajan siltä kysytään 'Onko sulla pissahätä?'. Mä oon jo iso, multa ei enään kysytä sitä. Paitsi joskus. No se ei oo mitenkään väärin että Lilli on täällä vaan se että Lilli saa ILTAPALAA! Tiedättekö mitä ILTAPALAA on? No se on ruokaa - siis ihan oikeasti - koiranruokaa! Miksi ihmeessä mä en saa ILTAPALAA?? Hei haloo ihmiset, minäkin otan ILTAPALAA! On se niin väärin jos yks saa ILTAPALAA ja toinen ei saa...

Ja toinen asia. Äsken kun äiti antoi mulle siankorvan (se ei ollu iltapalaaa, se oli vain sellainen herkku), se LEIKKAS SIITÄ PALAN LILLILLE! Kehtaa antaa mun siankorvasta palan Lillille. Se pala olis ihan hyvin mahtunnu mun mahaan. Nyt mun mahassa on sellainen tyhjä kohta. Ihan selvä paikka sille siankorvapalaselle jonka Lilli söi. Ekaks se ei edes halunnu sitä. Se vain nuuski sitä. Ja mun äiti sanoi, etten mä saa ottaa sitä. En saannu ottaa, vaikka Lilli ei edes halunnu sitä. Sekin asia on väärin. Ihan väärin.

Hyvää yötä. Mä meen nyt nukkumaan...

Viki

p.s Niin ja vielä lopuks. Lilli saa nukkua ihmisten vieressä yöllä. Mä en saa.

Lilli lumipallo....

Tätä kuvaa ei sitten näytetä Lillin 'äidille'.... Se luulee että sen koirasta ei ole pidetty hyvää huolta... Koirilla oli kuitenkin hurrrjan hauskaa :)

Lilli kylässä!

Vikillä on kaveri! Lilli tuli kylään! Näin hauskaa tytöillä oli lumihangessa. Lunta on tänään taas vaihteeksi tullut paljon lisää... Kevät ei taida tulla koskaan...

Tiedätkö mikä tässä kuvassa on? Viiden pisteen vihje: elintärkeä.

Lumienkeleitä

Eilen poikani innostui tekemään lumienkeleitä. Lunta riittää siihen puuhaan yllin kyllin. Viki halus myös tehdä enkeleitä. Se pyöri lumessa ja hinkkas nokkaa hankeen. Vikin jättämä jälki ei ollut ihan enkelin näköinen...

Lumoava metsä

Niin kuin jo eilen kerroin niin Kaarinassa on talvi. Lunta on paljon, oikeastaan enemmän kun koko talvena on ollut. Kaiken lisäksi aamulla oli 16 astetta pakkasta... Vikin tassuja paleli. Lumi sen mielestä on vain kivaa! Sinne voi tunkea koko kuono. Välillä sieltä löytää kanitryffeleitä -NAM!

Iltapäivällä oli enää muutama pakkasaste. Menimme metsälenkille. Metsä oli lumoava. Ihan hiljainen ja täynnä pehmeää valkoista lunta. Nourimman pojan sanoja lainataakseni: Metsä oli ihan kun elokuvasta! Tosin jos se olis ollu elokuva, niin se ei olis ollu oikea metsä vaan kallis studiolavastus. Lisäks lumi ei olis ollut oikeaa lunta. Tämä lumi oli. Aurinko lämmitti ja välillä tuli lisää lunta. Viki nautti.

Lunta, lunta ja vähän (eiku paljon!) lunta......

Tältä täällä näytti aamulla. Edelleen ulkona on yhtä paljon lunta.... Ammulenkki peruuntui. Tehtiin lumitöitä.

7000. käyntikerta

Eilen olin itse Vikin sivujen 7000. kävijä. Sivujen laskuri laskee yhden koneen sivullakäynnit vain kerran päivässä. Eli jos käyn omalta tietokoneeltani Vikin sivuilla 8 kertaa päivän aikana, laskuri laskee vain yhden käynnin.

Kuvia

Kevät on täällä! Koira oli lenkille lähtiessä valkoinen - kotiin tultaessa ei ollut enää kovin monta valkoista karvaa...

" Täältä tullaan kevät! Ihanaa! Vettä ja rapaa joka paikassa - aivan ihania hajuja!"

"Äiti - joko mä voin mennä uimaan? Mä ainakin meen kahlaan, jos en saa uida."

"Katsokaa kaikki missä mä oon! Mä kiipesin tänne ihan ite! Näätteköte?"

Parasta A luokkaa!

Nyt Vikin lonkkakuvaustulokset löytyi netistä. Tulo: A/A. Viki kuuluu siis Kummelin sanoja lainataakseni: "Parhaaseen A ryhmään!"

Täältä löydät Vikin tiedot Suomen Kennelliiton tietokannasta. Hassua että siellä on vain yhdet näyttelytulokset, vaikka ollaan oltu kahdessa näyttelyssä. Miksiköhän?

Elämän pienet ilot

Kevät on tullut. Aurinko lämmittää päivisin ja sulattaa lumihanget vauhdilla. Viki on jo monena aamuna nauttinut kestohangesta. Hangella on ollut kiva juosta - tassut eivät ole uponneet. Tänä aamuna minäkin koin tämän ihmeen - oli sellainen kestohanki joka kantoi myös minun painon! Ajatelkaa - hanki kantoi minut vaikka painan ainakin kaksi kiloa enemmän kuin Viki!

"Mua vähän hävetti..."

Eilen illalla mä olin tosi väsynyt. Kello oli jo pari tuntia yli iltalenkin, ja mä olin mennyt jo yöunille. mä nukuin sohvalla iskän varpaissa. Äiti istui nojatuolissa (tai niin mä luulin). Yhtäkkiä joku joku 'ihan tuntematon hirvee murtovars' tuli meidän keittiöstä. Mä nostin hirveen metelin (nuo ihmiset kutsuu sitä sellaiseksi kun mä haukun sillai kuuluvasti)! "Älkää äiti ja iskä pelätkö - mä kyllä suojelen teitä" mä ajattelin. Se suuri, vaarallinen varas pysähtyi ihan paikalle. Mä olin varmaan tosi pelottava!

Noh - noloa tässä nyt kuitenkin on se tosiasia, että se oli mun äiti joka tuli keittiöstä. Mä olin niin väsynny, etten mä ollu huomannut että se meni jonnekin. Mä uskalsin sittenkin mennä katsomaan ja huomasin että se oli äiti. Onneksi äitin vieressä lattialla oli mun lelukoppa. Mä otin sieltä yhden luun ja menin muina miehinä syömään sitä matolle vähäksi aikaa. Ei äiti ja iskä varmaan huomannu että mä haukuin äidin, ne varmaan vaan luuli että mulle tuli luu-nälkä. (Nyt mulle tuli ihan oikea nälkä! Oliskohan kello jo ruoka-aika?) Vähän olis ollu noloo, jos ne olis huomannu, että mä oikeasti luulin että äiti oli joku varas...
Viki

Lintuja

Nyt on kevät! Linnut laulaa jo kuudeaikaan aamulla kun olemme lenkillä. Vikiä harmittaa kun se ei osaa paikantaa, mistä puusta se viserrys oikein tulee.

Kevät tuo myös tullessaan tassujenpesut... Onneksi nyt on vielä niin paljon lunta, että pesulle joutuu vain jos ollaan oltu 'hiekkatielenkillä'. Maanantaina tuli vielä 15 cm lisää lunta. Voi olla että viimeiset lumet sulaa vasta juhannuksena.

Paljon kavereita

Viki on onnellinen tyttö - sillä on kortteli täynnä kavereita. Elli, Rocky, Helmi ja Adi. Kaikki asuu ihan nurkan takana.

Keväthangella

Video kertoo kaiken siitä, kuinka kiva lenkki meillä oli!

Mustis

Viki oli eilen illalla todella mustasukkainen. Poikani tuli meidän aikuisten viereen makkariin katsomaan elokuvaa. Viki ei voinnut ymmärtää miksi 'tuo toinen pentu' saa olla äitin sängyssä, mutta se ei.

"Mulla on nälkä"

On ne vähän kummallisia nuo ihmiset. Miks ei ne ymmärrä että mulla on aina nälkä? Ne voi antaa mulle vähän enemmän ruokaa kerralla. Välillä ne jättää ruokaa mulle vaikeisiin paikkoihin. Esimerkiksi keittiötasoille tai keittiönpöydälle. Joskus ruoka on vielä pakattu pusseihin. Ne ei vissiin tajua, nuo ihmiset, että mun olis paljon helpompi syödä esimerkiksi ne ruisleivät jos ne olis ilman sitä pussia. Paprikasta vois kyllä ottaa sen kannan irti, siitä mä en tykkää. Se maistuu ihan puulta, vaikka onhan se puukin hyvää.

Tänään kun mä mun kaverin kans taas ulkoilutin tuota äitiä ja sen äitiä - niin äitit ei tajunnu kuinka ihanan tryffeli-aarteen mä löysin! Ihana iso kasa niitä parhaita tryffeleitä - puputryffeleitä! Niitä tryffeleitä oli ainakin sata. Tai kakskymmentä. Rocky, se mun kaveri, sai kans maistaa. Harmi että mun piti jättää niitä sinne hankeen niin paljon. Äiti jostain syystä karju mulle EI! En ymmärrä. Mitä pahaa mä tein?!

Viki

Viki ottaa rennosti

Viikonloppu on ollut täynnä kaikenlaista. Vieraita, lagottolenkki, lunta, valvomista, sunnuntailenkki ja niin edelleen. Nyt on aika rentoutua. Sen Viki osaa täydelliseti!