sunnuntai 24. helmikuuta 2008

Vesikoiria ja koulutusta

Eilen kävimme tutustumassa vesikoiriin. Turussa on vesikoirien lenkkeilyporukka. Viki oli tosi rohkea. Vaikka suurin osa koirista oli aikuisia Perro uroksia, Viki otettiin hyvin vastaan. Tosin emme lähteneet lenkille mukaan, Viki olisi jäännyt lössin jalkoihin. Katsotaan sitten kun Viki on vähän isompi.
Perjantaina oli taas koirakoulu. Saimme oppia miten koiralle opetetaan käsky joka saa koiran välittömästi pysähtymään ja juoksemaan täysillä omistajaa kohti! Katsotaan miten saadaan tämä käsky onnistuman.
Tänään on taas harmaa ja sateinen päivä ja talviloman viimeinen! Arki koittaa taas huomenna.

torstai 21. helmikuuta 2008

Vaarniemenkalliolla

Hiihtoloman kunniaksi olimme koko perhe metsäretkellä. Viki sai ensimmäistä kertaa tutustua suureen metsään. Maa oli yöpakkasen jälkeen vielä kohmeinen ja kalliot vähän liukkaita. Lunta ei ole ollenkaan. Päivä on harmaa ja sumuinen. Vikin juoksi varmaan triplamatkan meidän muiden kävelymatkaan verrattuna. Varsinkin kotiinpäin tytöllä oli täysi vauhti päällä, silloin reitti oli jo tuttu. Vikistä tulisi kyllä hyvä agilitykoira - vauhdissa jotkut hypyt oli niin hurjia että meitä ihmisiä hirvitti.

Nyt väsyttää.

keskiviikko 20. helmikuuta 2008

"Lika barn leka bäst!"



Tänään tuli taas todistettua vanha sananlasku oikeaksi. Viki näki kasvattajansa luona siskonsa Torrin! Pennuilla oli niiiin hauskaa yhdessä!

Kaiju trimmasi taitavasti Vikin - me tultiin kotia ihan eri koiran kanssa. Mennessä meillä oli karvaturri, kotiinlähtiessä linjakas, laihuliini! Nämä kuvat todistavat kaiken.


Trimmauksen jälkeen Viki sai tavata Torri iskonsa ja Deri äitinsä. Torri oli hiukan korkeampi kuin Viki. Hämmästyin kun näin että pentujen äiti ei ollut niitä paljoa isompi. Ihmeellistä kuinka nopeasti pennut kasvavat. Molemmilta pennuilta korvat katosivat niiden leikkiessä. Yritin vakuuttaa Kaijulle että Viki ON tottelevainen koira... Keväällä on luvassa pentutapaaminen - kuulin että pentujen isä, Hillo, on myös tulossa paikalle. Kiva!

lauantai 16. helmikuuta 2008

Paljon tapahtumia

Torstaina Viki kävi eläinlääkärissä näyttämässä kutiavia näppylöitään ja melkein kaljuksi koluttua häntää. Sunnuntaista asti Viki on syönnyt vain Nutro Choise Puppy kuivamuonaa - muut makuplat ja ruuat on pannassa. Kutiaminen onkin jo vähän hellittänyt. Viki sai ulkoloishäätölääkkeen (varmuuden vuoksi vaikka mitään ei löytynyt!) ja kortisonivoidetta häntään. Luultavasti kyseessä on jokin (toivottavasti ohimenevä) allergia...

Perjantaina alkoi Koirakoulu! Opimme miten suoritetaan rauhoitusharjoituksen ja saimme paljon muita hyödyllisiä ohjeita. Koulu jatkuu viikon päästä. Kun tulimme kotia, meitä odotti lapsia! Serkut tuli kylään! Viki katsoi kummissaan kaksivuotiasta, äänekästä miehenalkua - sillähän oli yhtä paljon energiaa kun koiranpennulla, ihmeellistä! Alkukankeuden jälkeen niistä on tullut hyviä ystäviä, ne on ihan tasavoimaisia. Isompaa serkkua, ihanaa neitiä, vähän jännittää Vikin energisyys. Eiköhän jännitys häviä viikonlopun aikana.

Tänään saimme vielä lisää vieraita! Vietämme appiukon yllätyssynttäreitä. Viki tais hurmata sekä Mummun että Papan saman tien - saa nähdä milloin niille tulee koira! Toivottavasti pian.

Tällähetkellä Viki tyytyväisenä nakertaa naudan luuta, sitä herkkua en voinnut siltä kieltää!

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

Loukkaantunut pentu



Tänä aamuna loukkasin Vikin tunteita:

Lämmitämme Vikille aina mikrossa jääkaappikylmän 'Yrjöjänpuuron' ennenkun se tarjotaan. Siskoni mielstä hemmottelemme pennun piloille... No, tänäaamuna Viki oli tapaansa mukaan todella nälkäinen. Aamupissan jälkeen suoraan keittiön mikron viereen ruokaa odottamaan. Laitoin ruuan mikron lämpeämään. Viki istui lattialla ja nakersi häntäänsä. Sanoin: "Ei Viki! Älä syö häntää!" Viki painui häntä koipienvälissä eteiseen - se luuli että mikrossa oleva ruoka ei ollutkaan sille! (Viki tule joka kerta kun mikro käynnistetään, katsomaan olisko siellä sen ruoka. Jos ei siellä ole, sille sanotaan: "Ei Viki!")
Kun menin lohduttelemaan pentua ja kertomaan että tottakai ruoka on sille, se tuli takaisin keittiöön. Mutta meni pöydän alle mulkoilemaan. Vasta kun kutsuin sitä ruokakupille se suostui tulemaan syömään!

Vikin häntää on kutissut jo pidenpää. Hännänjuurta se on syönnyt melkein karvattomaksi. Lisäksi on nyt viimepäivinä ilmestynyt näppylöitä ihoon. Ajatelin kokeilla syöttää sille pelkkää kuivamuonaa jonkin aikaa - jospa sillä on joku allergia?! Kun kävimme viikko sitten pentupiikillä näppylöitä ei vielä ollut ihossa, mutta häntää oli jo sillon syöty. Saimme herkänihon kosteusspraypurkin. Siitä valitettavasti ei ole ollut apua.

tiistai 5. helmikuuta 2008

Ihana talvi!


Ainakin vielä tänään on Kaarinassa ollut talvi ja lunta. Viki nauttii lumessa rämpimisestä. Eilen se kaivoi tunnelia lumikasaan Nikon (10v, ja ihmislapsi!) kanssa. Niillä oli tosi hauskaa! Viki innostui juoksemaan tunnelin läpi edestakaisin. Tänään pihalla se yhtäkkiä muisti lumikasan ja ryntäsi sinne jatkamaan kaivuupuuhia.

Joka päivällä on eri 'paras lelu'. Tänään se on ollut tennispallo. Eilen se tais olla vanha kaulahuivi joka on solmittu pötkyläksi. Kaikki parhaat lelut on jotain muuta kun oikeita koiran leluja. Pesupallo, kaulahuivi, lääkepurkki, vauvanalle ja pahviputki, siinä on esimerkkejä näistä rakkaista leluista. Koiralle ei todellakaan tarvitse hankkia 'koiranleluja' kun kaikki muukin kelpaa!

Sisälle tulee enään harvoin vahinkoja. Joskus Viki jaksaa pidättää koko yön! Ongelmana on että Viki tulee viereen haukkumaan kun on hätä - ei siis mene ovelle. Viki haukkuu vieressä myös kun muutenvaan kaipaa huomiota, aina ei tiedä mitä se tarkoittaa. Kun Viki tulee yöllä haukkumaan klo 3 kun on pissahätä, niin silloin en kyllä pääse sängystä ylös ja ulos. Vähänajan kuluttua kuulee kun neiti käy paperilla...

perjantai 1. helmikuuta 2008

Lunta ja loskaa


Viki on eilen saannut penturokotuksen ja sirun. Painoa neidillä oli 6.3kg - aika paljon! Meillä on jo isotyttö. Viikon alusta Vikille on ruokaa herunnut vain kolmesti päivässä. Vikin mielestä se ei ole ollenkaan kiva asia... Sillä on aina nälkä.

Kun kävimme pari päivää sitten metsässä, Viki säikähti pikkutytön ilonkiljaisua niin, että päätti juosta kotia. Onneksi metsästä on lyhyt matka kotiin. Nyt pitää nopeasti löytää pikkulapsia jostain ettei Vikille jää 'pikkulapsikammo'. Mistä niitä löytyisi?