"Minun pieni enkeli" - osa 15

Tänään sain soiton töihin - Viki oli iloisesti mussuttanut posken suklaakeksejä. Keksit (omatekoiset) sisälsivät paljon suklaata. Ne oli nätisti pakattu sellofaaniin. Keksien piti olla "joulukukka" ystäville. No kai ne nytkin päätyi "ystävälle".  Lasten nukkuessa pitkään aamulla, Viki oli keksinyt napata keksit keittiön tasolta. Se oli nätisti viennyt keksit omaan petiin ja vasta siellä avannut paketin.

Me jätettiin suosiolla Agility tänään väliin - jos maha on sekaisin niin hyppiminen ei varmaan ole kovin mielekästä.... Varmuuden vuoksi annoin Vikille vielä pari hiilitablettia kun tuli töistä kotiin - iltaruuan jätän kuitenkin antamatta! Onkohan kaikki Lagotot varkaita? Ainakin ahneus kulkee suvussa (lukekaa isoäiti Taran komentti juttuun Talvilenkillä).

"Minun pieni enkeli" - osa 14

Muutama päivä ennen joulua meitä tervehti iloinen vihreä koira kun tulimme kotiin. Viki jäi heti kiinni että jotain kiellettyä oli tullu tehtyä. Pienen tarkastelun jälkeen selvisi että tälläkertaa tutkimuskohteena oli ollut "pikkuisännän" roskis. Samaiseen roskikseen oli joulusiivouksen yhteydessä päätynyt liitupiirustuksia. Mitäkäkän syötävää sinne oli joutunut? Oikeasti en halua tietää!

Talvilenkillä

Tänään ulkona on pakkasta noin 6 astetta. Yöllä on taas satannut uutta lunta - ulkona on kaunista! Eilen oli kunnon lumimyräkkä - tänään on ihan tyyntä - täydellinen päivä lenkille!

Koska kukaan muu ei innostunnut lenkkeillystä, menimme (niinkuin melkein aina) Vikin kanssa kahdestaan lenkille. Me nautittiin upeasta säästä, lumesta ja talvesta. Me nähtiin myös outo valoilmiö, aurinko näyttäytyi! Nämä kuvat saavat kertoa teille kuinka nautinnollinen lenkki meillä oikein oli! Tällaisia talvipäiviä lisää kiitos.

Joulukuvia

Joulina laiskoteltiin ja syötiin kinkkua.
Viki sai joululahjaksi mm. uutta Suomalaista koiranruokaa - nyt sillä ruoka taas maistuu!

Kinkku olikin pilaantunut.....

Ei se kinkku ollutkaan iskän evääks, se haettiin aamulla takas sisälle. Mää sain kans syödä sitä kinkkua, se maistu niin hyvälle että meinasin syödä MUN äidin sormet samalla. Mutta sit illalla kun mää olin jo alkannu nugguun niin mun mahassa alkoi tapahtua kummia. Sieltä mun häntäpäästä alkoi tuleen pahaa hajua, en pystynny itekän oleen siinä hajussa vaan piti vaihtaa paikkaa. Ihmiset vaan istu sohvalla ja päivitteli hajua sekä huito sohvatyynyllä. Pölöjä, olisivat vaihtannu paikkaa. Tänään mulla on vieläkin maha sekaisin, olikohan se kinkku menny pilalle siellä iskän autossa? Mää en syö enään ikinä kinkkua ja piste.(tai ehkä mää syön sit ku mun maha on taas parenpi).

Ps. Sain määkin lahjoja mut kerron niistä myöhemin nyt pitää lähteä lenkille.....

Viki

"Se siitä kinkusta..."

Mä vahdin sitä kinkkua koko yön. Kaikki muut paitsi äiti olivat menneet nukkumaan. Kello 12 keittiöstä kuului piipitystä - kinkku oli valmis! Äiti nosti kinkun uunista. Kun se teki reijän siihen pussiin missä kinkku oli ollu uunissa mä olin ihan oikeassa paikassa. Ihanan lämmintä kinkkiulientä purskahti suoraan mun suuhun! Harmi että äiti huomas, olisin kyllä ottanut enemmän.

Me häärättiin kinkun kanssa tovi.

• Ensin se lepäs (siis se kinkku ei äiti)
• Sitten siitä otettiin pussi ja verkko pois (mulle ei tippunnu mitään...)
• Ja taas uuni päälle
• Sitten äiti rupes kuorimaan nahan kinkusta pois. Mä olisin halunnu syödä sen nahan heti, mutta äiti laittoin sen sivuun. Mä olen ihan varma että se on mun joululahja. Pitääpä käydä tarkistamassa lahjat....
• Kinkulle puettiin ylle vielä sinappia purkista ja korppujauhoja
• Sinne uuniin se kinkku meni sitten uudestaan.
• Hetkenpäästä se oli niin kaunis - ah... nam,,,,namm...mmmm...
• Sain palan...mmmmmmmm....nam..

MUTTA!!!!!!!!!
Ette ikinä usko! Äiti oli tehnnyt kinkun iskälle eväÄksI! Äiti herätti iskän ja ne kävi yhdessä viemässä sen kinkun iskän työautoon keskellä yötä.... Mä näin omin silmin. En viittinyt edes käydä pissalla ulkona kun olin niin sokissa... Mahtaa isällä olla kivaa töissä tänään... Ihan turhaan vahdin sitä uunia.

Onneksi mä kuitenkin varmaan saan sen nahan lahjaksi - koirathan aina syö sen, niin mä ainakin luulen... Pitäiskö kysyä mun oikealta Äidltä Deriltä ja Iskältä Hillolta. Ne varmasti tietäis! Ja rakkaat siskot ja veli laittakaa teidän kinkkusiivut minulle jos teille ei maistu - mun kinkku karkas....

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!

Viki

"Nyt ei ehdi....."

Nyt ei ehdi kirjoittaan enenpää, ku mun pitää vahtia kinkkua että se ei karkaa uunista.

T.Viki

"Joulutöitä"

Äitillä on joulutöitä. Esimerkiksi eilen illalla olin sen kanssa varastossa pakkaamassa lahjoja. Autoin äitiä. Mä kohnasin kaikki paketit ja yritin löytää sellaisen missä lukis VIKILLE. En löytännyt yhtään... (Onkohan niin että mun lahja on niin iso että se ei mahdu varastoon? Mä olen kyllä ollut kiltti - ainakin äiti on kutsunut minut "pieneksi enkeliksi" 10 kertaa tänä vuonna!).

Siinä samassa kun tarkastelin lahjoja  maistelin vähän yhtä lahjaa. Äiti kyllä sanoi että nin ei saa tehdä, mutta mä oon ihan varma että ei se Nikoa yhtään haittaa että mä maistoin ensin! Sitten äitillä meni hermot kun mun piti tunkea nenä joka paikkaan. Se sano mulle taas (tätä se käyttää tooosi paljon) NENÄ POIS!  Eikö se ymmärrä että nenää ei voi ottaa pois, ei ainakaan lahjakasasta tai tiskikoneesta.

Tänään me ollaa leivottu. Niin me tehtiin eilenkin. Ja kohta me leivotaan lisää! Leipominen on hauskaa. Voi olla että ne joskus ei huomaa että mä ole yksin keittiössä (eli silloin voin ihan vahingossa napata jotain pöydältä...). Ja joskus jotain tippuu lattialle - kaikki mitä on lattialla on mun! Joululimput, suklaakeksit tai pullat en vielä oikein ole osannut päättää mikä on mun suosikki.

Kotiin on myös ilmestynyt joulukuusi ja joulukoristeita. Mua vähän harmitti kun mä en saannut autaa koristelussa.

Milloin pullat on valmiit?

Tuoksujen täyttämää joulunodotusta!

Viki

Joulukuun Lagottolenkki

Varsinaisten Lagottojen kuukausittainen lenkki oli taas tänään. Pakkasta aamulla oli 5 astetta. Maassa on vähän lunta. Tuuli aika paljon, mutta metsässä tuuli ei tuntunut kylmätä. Paikalla oli vain kolme koiraa - ihmisiä oli kuitenkin paikalla enemmän!

Taisi olla eka keta kun Viki oli joukon vanhin. Mä luulen että Viki nautti siitä että sai olla "pomo". Metsästä löytyi paljon "pupu tryffeleitä". Tryffeleiden lisäksi Viki kerjäsi kaikilta makupaloja. Voi olla että se ei tarttis ilta ruokaa tänään...

Lenkin jälkeen maistui lämmin glögi ja piparit - koirillekin oli piparia tarjolla.

Kiitos teille kaikille Varsinaisille Lagotolle jotka olette jaksaneet käydä yhteisillä lenkeillä! Jatketaan lenkkeilyä taas ensi vuonna!

Lagotto-luistelua! Katsokaa näitä räpylätassuja.

Kaunis poseraus

"Mitä tuolla on?"

"Missä se PUPU on? Mä oon jo löytänyt tryffelit..."

"Tällä se pupu on käynnyt - tässä on tryffeliä!"

Masennus? Valeraskaus?

Vikille ei maistu ruoka! Kun kuppiin laittaa ruokaa - niin Viki ehkä käy nuuskimassa sitä pikkuisen. Leikkihalut ovat kaikkonnet. Onko siitä tullu vanhus? Vai onko sillä valeraskaus? Nuo "maitorauhaset" ovat kyllä turvonneet...

Pimeetä, pimeetä, pimeetä...

Vikille ostamani vilkkupanta oli tosi huono... Se on jo rikki. Saatiin siirtyä takaisin heijastinliivin käyttöön. Sen ainoa huono puoli on se että turkki puopaantuu liivin alta.

Viki on taas täynnä takkuja - turkkia pitäisi taas hoitaa! Löytyisikö Turunseudulta Lagottotrimmaajaa? Jos löytyy niin kertokaa minulle yhteystietoja!

"Minun pieni enkeli - osa 13"

Äsken, kun mun äiti lähti takan edestä käymään keittiössä, mä ihan vahingossa söin sen leivän...  Mä en EHKÄ olis syönny sitä leipää, jos olisin tiennyt että sitä ei saa ottaa... Äiti oli mulle kiukkunen. Taitaa olla vieläkin :(



Terveisin,
Viki

Minun pieni enkeli - osa 12

Leipääntymistä on jälleen liikkeellä.

REILU vehnäleseleipä oli kadonnut parempiin suihin eilisen työpäivän aikana. Pussiin oli ystävällisesti jätetty muutama viipale leipää. Vikikin on reilu - jätti meille muille myös! Tosin uskon että oikea syy oli se, ettei tyttö kerta kaikkiaan ole jaksanut syödä 500g leipää yhteen menoon...