"Se siitä kinkusta..."

Mä vahdin sitä kinkkua koko yön. Kaikki muut paitsi äiti olivat menneet nukkumaan. Kello 12 keittiöstä kuului piipitystä - kinkku oli valmis! Äiti nosti kinkun uunista. Kun se teki reijän siihen pussiin missä kinkku oli ollu uunissa mä olin ihan oikeassa paikassa. Ihanan lämmintä kinkkiulientä purskahti suoraan mun suuhun! Harmi että äiti huomas, olisin kyllä ottanut enemmän.

Me häärättiin kinkun kanssa tovi.

• Ensin se lepäs (siis se kinkku ei äiti)
• Sitten siitä otettiin pussi ja verkko pois (mulle ei tippunnu mitään...)
• Ja taas uuni päälle
• Sitten äiti rupes kuorimaan nahan kinkusta pois. Mä olisin halunnu syödä sen nahan heti, mutta äiti laittoin sen sivuun. Mä olen ihan varma että se on mun joululahja. Pitääpä käydä tarkistamassa lahjat....
• Kinkulle puettiin ylle vielä sinappia purkista ja korppujauhoja
• Sinne uuniin se kinkku meni sitten uudestaan.
• Hetkenpäästä se oli niin kaunis - ah... nam,,,,namm...mmmm...
• Sain palan...mmmmmmmm....nam..

MUTTA!!!!!!!!!
Ette ikinä usko! Äiti oli tehnnyt kinkun iskälle eväÄksI! Äiti herätti iskän ja ne kävi yhdessä viemässä sen kinkun iskän työautoon keskellä yötä.... Mä näin omin silmin. En viittinyt edes käydä pissalla ulkona kun olin niin sokissa... Mahtaa isällä olla kivaa töissä tänään... Ihan turhaan vahdin sitä uunia.

Onneksi mä kuitenkin varmaan saan sen nahan lahjaksi - koirathan aina syö sen, niin mä ainakin luulen... Pitäiskö kysyä mun oikealta Äidltä Deriltä ja Iskältä Hillolta. Ne varmasti tietäis! Ja rakkaat siskot ja veli laittakaa teidän kinkkusiivut minulle jos teille ei maistu - mun kinkku karkas....

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!

Viki