No nyt ne sitten alkoi...

No nyt ne sitten alkoi, ne Vikin juoksut. Viikon päästä tyttö täyttää 2v - parempi myöhään kun ei milloinkaan!

"Mä en ala"

Mun äite se vain rapsuttaa tietokonetta koko ajan. Se kuullemma tekee töitä - yök. Se vois hoitaa mua. Kävi muuten TAAS työmatkalla. Se jätti sen punaisen laukun kotiin. Mä en siis tiennyt että se lähti työmatkalle.

Terveisin heitteelle jätettyViki

Räminäpurkki

Viime viikon agilitytreeneissä yksi tuttu lainasi minulle hetkeksi käyttöön räminäpurkin. Itse en ennen ollut ikinä moisesta edes kuullut. Kyseessä on siis peltipurkki (tutulla oli tyhjä redbull tölkki) jonka sisällä oli kiviä tai jotain muuta kovaa. Kun koira käyttäytyy huonosti, purkki lentää rämisten koiran viereen maahan.

Vikillä on paha tapa haukkua treeneissä, varsinkin silloin kun joutuu odottamaan. Viki ei ymmärrä että ei koko ajan voi olla sen vuoro hyppiä... Räminäpurkki teki ihmeitä! Purkki lensi vain kerran maahan Vikin viereen ja haukkuminen loppui siihen!

Tälläviikolla minulla olikin taskussa ihan oma räminäpurkki - peltinen Läkerol-rasia jossa täytteenä on ruuveja. Rasia mahtuu hyvin taskuun. Tällä kertaa riitti, kun rämistelin rasiaa kädessäni silloin kun Viki oli levoton ja haukkui. Ihme ja kumma - koira oli paljon rauhallisempi ja treenit onnistui hyvin! Tosin sinne A-n päälle pitää aina kiivetä ihan vahingossa. "Äiti - tarkoitithan sä että kiipee A:lle vaikka sanot putkeen?!?" Alussa Viki oli niin täpinöissä, että se meni kepit jotenkin hassusti loikkien. Kun pahimmat hepulit ja hyppimisvimmat oli tyydytetty myös kepit tuli suoritettua mallikaasti!

"Vihreä laukku"

Hei Viki,

täällä kirjottaa iskä-Hillo.

Meillä se laukku on vihreä. Sen kun emäntä kaivaa esille,

tiedän ettei sitä muutamaan päivään näy maisemissa.

Silloin me ollaan kuin lagotot - ja borderit - pellossa vaan,

pompotetaan isäntää mielin määrin.

Mut on se sit ihan kiva, kun se vihreä laukku palaa takaisin,

ja emäntä sen kahvassa.

Aina sitä kuitenkin on ikävä, siis emäntää, ei sitä laukkua.

Jaaha, laukku kaivetaan näköjään taas esille.

Taidanpa mennä vähän murjottamaan ja

kerjäämään säälirapsutuksia eteiseen...

Syysterveisin Hillo ja Co.

"Punainen laukku"

Viime viikolla se taas tapahtui. Se punainen laukku ilmestyi. Mä EN tykkää YHTÄÄN punaisesta laukusta. Aina kun äiti menee ulos punaisen laukun kera, se ei tuu kotia yöks. Se lähtee kuullemma silloin työmatkalle. Siis se punainen laukku pääsee työmatkalle mukaan! Mä en pääse! Nyt se kävi jossain Frankfurtissa - kuullostaa ihan makkaralta!

Kun mun äiti on poissa mä saan nukkua Iskän kanssa soffalla! Ei me viittitä kömpiä yöksi yläkertaan - se on ihan turhaa. Nyt tuli kyllä vähän ahdasta sohvalla. Yritin töniä iskän lattialle nukkumaan. Se ei mennyt. Mä joutusin menemään...

Kun mun äiti on siellä työmatkalla, niin nuo pikku-isännät varmaan luulee että mulla on nälkä. Tai onhan mulla oikeastaan aina nälkä - mutta kun äiti on poissa niin mä saan vielä enemmän makuupaloja kuin tavallisena päivänä! Nyt kun oiken ajattelen, niin ei se niin paljon haittaa vaikka mun äiti joskus on työmatkalla sen punaisen laukun kanssa.

No kun se mun äiti saapui kotiin matkalta, niin sillä oli ollu mua aivan kauhean ikävä. Mä tiiän sen koska mä sain tuliaiseksi Elovena keksin - ne on mun herkkuja! Äiti taitaa tykätä musta!

Terveisin,

Viki

Minun pieni enkeli - osa 10

Leipääntymistä on liikkeellä. Ainakin Lagottojen keskuudessa. Seuraan ahkerasti Lissu-lagoton juttuja nimistä blogia. Lissu oli äskettäin syönnyt pussillisen leipää. Viki on muutman päivän aikana kahdest varastanut leipää keittiön työ-tasolta.

Ensimmäisellä kerralla Viki pisti poskeensa melkein kokonaisen ranskan leivän. Toisella kerralla "vain" yhden sämpylän. Minun pieni enkeli...