torstai 17. syyskuuta 2009

"Mustikoita..."




Mun metsässä on vielä mustikoita. Ne on kyllä sinisiä vaikka luulis että ne olis mustia. Niistä punastikoista (äiti sanoo että ne on puolukoita?!), niistä en tykkää. Mutta kyllä mä tykkään vadelmista. Vaikka nekin on kyllä punaisia.
Äitillä oli kamera mukana ja se otti musta taas paljon kuvia. Mä olen oikeasti linssilude. Mä tykkään kun musta otetaan kuvia. Mä osaan poseerata. Jos joku teistä ei tiiä mitä se poseeraminen tarkoittaa niin se on sitä, että seistään paikalla ja tuijotetaan. Voi tuijottaa äitiä, mutta voi myös tuijottaa pensasta tai puuta. Pupua tai lintua ei oo hyvä tuijottaa. Silloin poseeramisesta ei oiken tuu mitään. Joskus äiti on aivan liian hidas, vain häntä tarttuu kuvaan.














Näin se tapahtuu:

  • katse kaukaisuuteen
  • hetki paikalla
  • ja palkinnoksi nami!

Sairaan helposti saatu namipala!












Joskus mä meen jonkun puskan taakse
seisomaan. Siitä äiti ei oikein jaksa innostua.










Mutta silloin kun hymyilen tyytyväisenä,
silloin mun äitikin on onnellinen!


Aurinkoisia terveisiä kaikille!
Viki



5 kommenttia:

  1. Ompa paljon mustikoita. Haluaisin olla siellä, mutta on se koulu tiiätte varmaan. Terkkuja kaikille. Toivoo:Oskari.

    VastaaPoista
  2. Oskari: sano äitille ja iskälle että teidän pitää tulla käymäään kun koulusta on loma!

    Ingela: Viki va lite dålig på att sätta in bilderna -dom hoppar fram och tillbaka...

    VastaaPoista
  3. Mustikat ovat tosi hyviä, tähän yhtyvät meillä kaikki. Malla tykkää kyllä myöskin puolukoista ja on kuin paraskin marjanpoimuri kun siellä varpujen joukossa menee.
    Tuo kuvauspuoli on sitten ihan hakoteillä meidän sakilla, niitä ei saa millään olemaan paikallaan joten siksi ei tule kuviakaan napsittua.

    VastaaPoista