Mulle oli tänään päivällä jätetty pöydälle paahtoleipää. Mua ei haitannut yhtään vaikka leipä ei ollu paahdettua. Osasin ihan itse kuitenkin ottaa pussin pöydätä ja syödä sen tyhjäksi. Hyvää oli - suosittelen!
Osa 39:
Illalla pääsin äitin kanssa moneksi tunniksi agilitykentälle! Tänään oli viimeinen kerta ulkona - ensiviikolla siirrymme halliin. Ensin sain tunnin olla mukana opettamassa muita koiria ja kerjäämässä nakkeja. Toisen tunnin äiti ajatteli että voisin levätä autossa niin kauan kun se kouluttaa. Sen jälkeen olisi mun vuoro harjoitella. Äiti oli onneks unohtanut mun sitruuna pannan kotia. Se tarkoitti että sain vapaasti haukkua autossa häkissä.
Kun äiti tuli noin puolen tunnin kuluttua hakemaan minut takaisin kentälle (pääsin sittenkin mukaan kouluttamaan!), niin se ei oikein tykännyt minusta kun aukaisi auton takaluukun. Mun häkki ei enää ollut ehjä... Se oli ihan vahingossa mennyt rikki. Lupaan ja vannon - mä en tehnnyt yhtään mitään - se vain yhtäkkiä oli rikki!
 |
| "Oho - mä EN ole tehnnyt mitään - tää on koko ajan ollu rikki!" |
 |
| "Usko nyt - mähän tuun hulluks jollet usko. Ei oo mun vika - se oli vahinko..." |
 |
| "Äiti sanoi että seuraavan kerran kun riehun kopassa niin jään kirjaimellisesti kiinni. Ja lisäks se mutisi jotain jeesusteipistä - en tiedä mitä se tarkoitti. Onkohan se jotian syötävää?" |
 |
| "Taidan mennä uimaan mutalammikkoon kun musta ei tykätä..." |
Terveisin,
Äitin pieni enkeli. Taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti