Viki ja Jade: päivä 1 - sunnuntai

Päivä 1, sunnuntai:

Aamulla en saanut nukutuksi - heräsin aikaisin ja vein Vikin lenkille. Vihdoin se päivä koitti kun Jade haetaan meille!



Viimeinen aamulenkki kahdestaa...

Siinä puoli yhdeksän aikaan sain perheen kiskottua ylös sängyistä, ja klo kymmenen olimme jo kasvattaja Kaijun oven takana. Jade oli pennuista ensimmäinen joka pääsi uuteen kotiin. Muut pennut Jaden "kaksonen" Sheri (oli väriltään ihan samanlainen), Roma (se ihana vaaleanruskea pieni pentu), Ava (tummanruskea tyttö joka jää Kaijulle) ja Amor (pentueen ainoa poika myöskin tummanruskea) jäivät vielä äiti-Torrin hoidettavaksi.

Paperit hoidettiin kuntoon ja suuntasimme kotiin. Matka meni hyvin. Ei tärinää eikä oksentelua. Jade oli ihan rauhassa mun sylissä. Taisi olla hyvä juttu että mulla oli sylissä Muumi vauva alusta. Niitä Kaijukin oli käyttänyt pentulan lattialla - haju oli siis tuttu.

Matkalla kotiin - "Ootko sä nyt mun Äiti?"

Helpotus oli suuri kun tulimme kotia ja saimme nähdä että tyttöjen kohtaaminen meni hyvin! Viki haisteli Jadea (joka oli mun sylissä) ensin takapäätä ja sitten Jade pääsi nurmikolle. Yllätyin kun huomasin että Jadea jännitti enemmän kuin Vikiä! Jade ei suinkaan juossut innokkaana Vikin kimppuun niin kuin Kaiju mua vähän oli varoitellut. Jade huomas heti että Viki oli vieras koira. Se oli hyvä juttu! Vikin ei tarttennu heti olla torumassa innokasta pentua. Kyllähän Viki murahteli Jadelle pitkin päivää, mutta ei mitään pahaa kiukkuilua. Eli meni ihan hyvin! Koska yläkertaan ei ehditty tutustumaan niin jäimme Jaden kanssa alakertaan nukkumaan.

Vikin ilme kertoo kaiken...

Ensimmäisen yön Jade nukkui ihan rauhassa. Minä en. Ulkona ukkosti monta tuntia ja vettä tuli kaatamalla. Aamulla saimme lukea lehdistä kuinka kadut olivat tulvinneet - vettä tuli niin paljon. Viki sai nukkua Iskän vieressä sängyssä mun paikalla. Silläkin oli hyvät oltavat!

Ystäviä?

Jos näin hyvin menee vain yhden päivän yhteiselon jälkeen... onkohan ne pian ihan oikeat ystävät? Nyt tämä ensimmäinen yritys leikkiä tuli kuvattua muistojen arkistoon. Sydän! Viki on oikeasti ihan hiljaa. Kun Eka kerran katsoin niin luulin ettei mulla ole ääntä päällä.

Tässä hän on:

Jade eli Tulan Amorosa All'Alba!

Ensikohtaaminen Vikin kanssa meni yllättävän hyvin. Viki ei torunnut Jadea mutta Jadea jännitti silti. Vähän Viki on vielä pelottava. Jade nukkuu ja nukkuu... Mutta on kyllä ehtinyt syödä ja käydä ulkona leikkimässä, ei Vikin kanssa mutta tyhjällä kukkapurkilla!

Tervetuloa Jade!

Huomenna Jade tulee!

Huomenna sunnuntaina Vikin rauhalliset loikoillu päivät on ohi. Huomenna Jade astuu taloon. Jo viime viikonloppuma aitasimme Jadelle osan olohuoneesta - en uskalla heti jättää niitä kahdestaan. Tänään edessä on lopputalon siivoaminen pentukuntoon. Toivottavasti Jade on yhtä kiltti pentu kun Viki oli. Viki ei juurikaan pureskellut huonekaluja tai kenkiä. Jaadeee - tuu joo!

Enää viikko...

... ja sen jälkeen mikään ei ole entisellään. Vikin maailma järkkyy pahemman kerran kun ihana Jade pentu muuttaa taloon.

Tyttö kunnossa!

Tänään Viki näyttää olevan ihan normaali ahne itsensä. Olisin niiiin onnellinen jos tämä olis nyt tässä. Se lääke mitä Viki eilen popsi oli Dolagis jonka vaikuttava aine on karprofen. Vikin maximi päivä annos olis 60mg. Eilen se popsi 600mg.

Oppikaa hyvät blogin lukijat mun virheestä - pitäkää myös koirien lääkkeet lukkojen takana...

Tänään Viki siis voi hyvin  - voi vain toivoa että se voi sitä myös huomenna!

"Minun pieni enkeli" osa 46 - Dolagis yliannostus

Kirje Vikille:

Rakas Viki,

Voi rakas pieni koira kulta. Vaikka meillä muuttaa pian pikkuinen Jade pentu Sinä olet aina meidän ykkönen! Ethän enää toista tuota epätoivoista juttua ja popsi yliannostuksen särkylääkkeitä? Elämä jatkuu onnellisena vaikka pentu tulee taloon. Kun painaa vain 15 kg ei voi syödä 5kpl Dalagis 120 mg lääkkeitä. Tai kyllä sitä voi, sen sinä todistit, piti sanoa että ei saa syödä.

Onneksi Kaarinan Eläinlääkäriasema oli lähellä ja sait hyvää hoitoa. Eiköhän me selvitä tästä säikähdyksellä ja 106€ köyhempänä. En edes halua ajatella sitä vaihtoehtoa että sinulle voi tulla mahahaava tai ongelmia maksan toiminnassa. Niin ei käy meille. Ei se ole vaihtoehto.

Eilen kisattiin agilityssä - tänään hoivataan sinua väsynyttä lääketokkuraista koiraa kotisohvalla. Hassua että tässä näin kävi.

Lupaan että en ikinä enää jätä lääkkeitä niin että löydät ne. Tiedän että tuo sinun herkkä lagotto nenä ei voi vastustaa mitään joka tuoksuu syötävältä. Olethan sinä toistuvasti se osoittanut minulle ja antanut minulle monta blogikirjoitusaihetta. Tänään kuitenkin säikähdin. Sinusta olisi tänään voinnut tulla oikea enkeli...

Nyt otetaan pari päivää rauhallisesti. Saat nukkua päivät kun koulutkin alkaa. Illat saat istua sohvalla mun vieressä. Voi jopa olla että iskä ottaa sinut viereen yöksi jos nätisti pyydät. Nyt kerätään voimia että jaksat hoitaa pikku Jadea parin viikon päästä. Voi olla että sinun olisi pitänyt säästää vähän särkylääkettä, ehkä tarvitset niitä sitten kun Jade pitää sinua öisin hereillä.

Terveisin,

Äiti

 

Kaksi hyllyä...

... ja 5. ja 8. sija oli tämän päivän agilitykisa saldot. Ei hääppöistä - vieläkään ei ole yhtään kakkosluokan LUVAa. Mutta eiköhän ne sieltä tule.

Ostoksilla

Ostokset on tehty - nyt kaikki on valmista Jadea varten. Panta, naru ja ruokakuppi ovat kaikki vihreitä. Tietysti.

Ihania lagottopentuja!

Miten pennut voivat olla niin suloisia? Arvatkaa oliko vaikea valita Jade näiden kaikkien joukosta?
Jade tule, ihan niin kuin Vikin tuli, Tulanin kennelistä ja yksi pentu taitaa vielä olla vapaana: http://tulankennel.com/.

Tähtäimessä varpaat!



"Tulisitko leikkimään?"



"Mulle vähän rapsutusta kiitos!"

"Mitö tuolla alla oikein on?"

Jadelle tuli pissahätä...

Ei ole elämäntaival esteetön ei.



Jaden sisko ja Jade



Jade untenmailla.

Saanko esitellä....

Tulan Ambrosa al'Alba alias Jade!

Tämä ihana pehmoinen muuttaa meille 26.8. Jade <3>