Elämä

Elämä antaa pieniä arjen iloja. Puhdas koira. Vaaleanpunainen auringonnousu. Värikkäät tulppaanit keittiön pöydällä. Agility-onnistumisia. Lasillinen hyvää punaviiniä. Lumien vauhdikas sulaminen. Kevään ensimmäinen vihreä pilkku kukkapenkissä. Jaden hämmästys kun ekat juoksut alkoi.

Elämä antaa myös isoja iloja. Hääpäivä. Lapset. Koirat. Ystävät. Perhe – sekä oma, että se mihin itse sain etuoikeuden syntyä. Oman kodin.

Elämä ottaa pieniä juttuja. Porsliinikoira jonka sain lapsena veljeltäni joululahjaksi. Polkupyörän häviäminen koulun pihalta. Lempparikenkien hajoaminen.

Elämä ottaa myös isoja asioita. Maaliskuun 6. päivä elämä otti äidin. Yhtäkkiä, ennalta varoittamatta. Lumimyrsky. Paljon pysähtyneitä autoja moottoritiellä. Yhdessä minun äiti ja sisko. Seuraava auto ei pysähtynyt. Eikä seuraava. Silmänräpäyksessä kaikki oli ohi. Jäljelle jäi vain syvä kaipaus.

Samalla kun elämä vei pois yhden elämäni tärkeimmistä asioista, minun oman äidin, se ymmärsi antaa jotain. Se ymmärsi antaa minun rakkaan siskoni jatkaa elämää. Yhdessä, toisiamme tukien, selviämme tästä.



Äiti ja Viki Aurajoen rannalla 29.10.2011