tiistai 12. heinäkuuta 2011

"Minun pieni enkeli" - osa 34

Toissapäivänä oli sunnuntai. Kaikki mun ihmiset oli kotona. Päivällä äiti grillas niille makkaraa ihan välipalaks vaan. Yks jäi yli. En saanut sitä MUTTA: ne unohti sen keittiön pöydälle.

Pääsin uimakävelylle. Uin keppien ja namien perään niin kauan kun se oli hauskaa. En saanut olla kovinkaan paljon irti koska joka puolella oli niin paljon ihmisiä liikkeellä. No hauskaa oli kuitenkin - olin ihan märkä ja likainen kun tultiin kotiin= ihanaa. Makkara oli edelleen pöydällä, muistin heti tarkistaa.

Vähän myöhemmin kaikki mun ihmiset lähti syömään (taas). Jes - se makkara jää pöydälle ajattelin. Kello oli melkein kuus joten Iskä antoi mulle ruokaa ennenkuin ne lähti. Vaikka mun ruokakuppi on pöydän vieressä se ei huomannut sitä makkaraa! Tärisin innosta kun ajattelin sitä pöydällä odottavaa jälkiruokaa. Grillattu makkara - nam!

Söin kaikki Iskän antamat nappulat hyvällä ruokahalulla. Niinkuin ehkä jo tiedätte niin mulle maistuu ruoka aina. Kun olin syönyt valmiiksi. Lepäsin ihan vähän aikaa. Mietin että jäänköhän kiinni jos käyn nappaamassa se makkaran? Jos jään kiinni mun ihmiset ovat vihaisia mulle. Mutta mun mahaan oli jäännyt makkaran mentävä aukko. APUA - mitä mä teen? No eihän päätös oikeesti ollu vaikea. Halusin sen makkaran.

Menin keittiöön ja kiersin keittiöpöydän ympäri. Siellä, siellä se makkara oli. Yhtään tuolia ei ollu jätetty "auki". En yltänyt makkaraan.  Yritin kerran jos toisenkin - en vaan ylettänyt. No samalla kun nuuskutin huomasin että jokin muu ihana tuoksu tuli mun nenään: yli viikon vanhaa lasagnea, mummun tekemää!

Äiti oli ystävällisesti jättänyt mulle tiskipöydälle (sinne yletin!) lasagnea! Ei se mua haittaa jos se oikeesti oli menossa roskiin - kyllä se mulle vielä kelpasi. Hyvää oli. Mun viiksistä tuli ihan punaiset, tomaattikastike nam! Voi kuinka hyvää ruokaa se mummu tekeekään.

Kun mun ihmiset tuli kotia ne ihmetteli mitä ä olen syönnyt kun viikset oli punaiset. Ne huomas että makkara edelleen oli pöydällä. Taisin e h k ä saada jopa kehuja siitä etten ollut siihen koskenut. Sitten ne huomasivat...:

Hei - pöytäliina on rikki. Mitä se koira on tehnyt??!!?

Mitä nämä jäljet tässä pöydässä oikein on?? Mitä Viki on tehnyt?

Voi kamala  - nuo jäljet on aivan hirvittävät. Mitä se rakki on oikein tehnyt?
Rikollinen rikospaikalla...

Sen jälkeen kenelläkään ei enää ollu kivaa. Mua lämmitti vain se yli viikon vanha lasagne mahassa. Makkara lensi roskiin. Vaikka olin tehnyt ison työn en saanut sitä syödä.

Terveisin,
Viki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti