Viime yönä kun mä olin nukkumassa sängyn alla, niin yhtäkkiä joku meinas tulla meille! Kuului aivan kamala meteli! Nuo ihmiset sanoi mulle että se on vaan Ukkosen Jyrinä! Kamalaa meteliä se Ukkosen Jyrinä piti - halus meille sisälle keskellä yötä ja nuo IHMISET VAAN HALUAA NUKKUA! Ne ei oikeasti tajunnu että joku oli tulossa. Mä haukuin sille niin kamalasti, että se lopetti sen metelin pitämisen.
Ihmiset kyllä karju mulle. Ne huusi vuorotellen - HILJAA! Kumma ettei ne tajunnu että mun pitää ajaa se Ukkosen Jyrinä pois! Mä pidin niin isoa ääntä että Iskä pyysi mut sen viereen sänkyyn. Mä en ikinä saa mennä sänkyyn, Äiti suuttuu mulle jos meen. Iskää varmaan pelotti niin paljon että se halus että mä lohdutan. Kun mä tarpeeks paljon haukuin sitä Ukkosen Jyrinää, se tajus ettei meille voi tulla yöllä. Se lopetti sen metelinsä siellä ulkona.
Ammulla sitten kun äiti oli mennyt töihin, mä menin iskän viereen sänkyyn nukkumaan. Sitä varmaan pelotti vielä vähän! Äitiä ei pelottanu - sen viereen mä en olis menny...
Terveisin Viki, joka ajoi Ukkosen Jyrinän pois
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti