Viime yönä mä heräsin. Mulla oli aivan kauhea pissahätä. Olin saunonnnut kaikkien ihmisten kanssa ja jokainen oli tarjonnut mulle löylykauhasta vettä. Monta kertaa jokainen. Vaikka kävin iltapissalla mulla oli siis taas hätä. Mun ihmiset nukkui. Ei ne huomanneet että seisoin paikallani ja tuijotin. Niin mä aina teen kun mulla on hätä. Mun äiskä on kyllä sanonnu että mun pitäis mennä ulko-ovelle vinkumaan. Mutta en mä niin tee - mä seison paikallani ja tuijotan tyhjyyteen kun mulla on hätä. Kyllä ne mun ihmiset ymmärtää jos ne on hereillä. Nyt ne nukkui. Ja mulla oli pissahätä. Seisoin paikalla tuijottamassa vielä hetken. Sitten päätin hiipiä alakertaan.
Vaikka mun piti hiipiä ihan hiljaa niin mun iskä heräs. Se huuteli mun perään. Yleensä kun meen alakertaan yöllä niin mulle on jätetty jotain syötävää jonnekin. Kuten esimerkiksi äitin käsilaukkuun. Sinne jätetään milloin mitäkin hyvää syötävää. Nyt en ollu menossa syömään. Ajattelin että käyn ihan vaivihkaa pissalla kodinhoitohuoneen matolla. Ajattelin ettei ihmiset kuitenkaan huomaa. Matto on monesti koste saunomisen jälkeen. Joskus vielä aamullakin.
En kuunnellut iskää vaan menin määrätietoisesti helpottamaan oloani. Sen jälkeen kipitin iloisesti yläkertaan. Iskä kehui mua - se sanoi Hyvä tyttö! kun tulin takaisin makkariin. Senkin mielestä matolle pissaminen oli hyvä juttu. Nukuin makeasti loppuyön.
Aamulla äiti ei ollur sitä mieltä että olin ollut hyvä tyttö. Se torui mua. Ei isot tytöt pissaa matolle! se sanoi. Mitäpä ei herännyt kun yöllä seisoin ja tuijotin tyhjyyteen??!
Terveisin,
Viki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti