Viki

Tunti metsässä

2012-02-13T18:18:00.000+02:00

Ihanaa - tänään vietin Vikin kansa tunnin metsässä! Se tarkoittaa:

Viki ei enää ole kipeä - se ei yskinyt kertaakaan!
Ulkona ei ole liian kylmä
Ulkona on valoisaa vielä klo 16 ja 17 välissä - vauhdilla kohti kevättä!
Metsässä ei ole liikaa lunta
Pääsin töistä ajoissa kotiin =)

Tästä on hyvä jatkaa tuota toipumista - menemme varmaan huomenna kokeilemaan joko se agilitykin onnistuu.

Koira kunnossa!

2012-02-11T14:02:00.000+02:00

Olipas tuo kennelyskä hassu tauti - oireet oli todella rajut mutta onneksi ne meni niin äkkiä ohi. Nyt Viki on jo ihan kunnossa. Tänään se on yskinyt vain kerran.Se oli aamulenkillä kun se innostui jahtaamaan keppiä.

Kaikki alkoi maanantaina. Aamulla kun vein Vikin lenkille se krohisi ihan niin kuin tylppänokkaiset pikkukoirat. Petteri ja Junnu, meidän ihanat tipsut jotka oli meidän vauvoja jo ennen kuin meillä oli oikeita lapsia, teki sitä usein. Maanantaina yksin ollessaan Viki oli oksennellut vaahtoa ympäri huushollia. Koko illan se yski ja yäkkäili. Yökin meni levottomasti yskien.

Tiistai oli pahin yskäpäivä. Tein silloin töitä kotoa - maanantai oli pelästyttänyt minut niin etten halunnut jättää Vikiä yksin. Joka kerta kun Viki liikkui niin tuli yskäkohtaaus. Se kuulosti kamalalta ja limaa irtosi keuhkoista todella paljon. Välillä se yski ja yski eikä osannut lopettaa... Onneksi tilanne rauhoittui iltaa kohden.

Keskiviikko ja torstai oli jo paljon parempia - yskä vähentyi ja yöt sai nukkua rauhassa.

Vaikka Viki on melkein entisellään taidamme jättää huomisen lagottolenkin väliin, olemme tehneet niin lyhyitä rauhallisia lenkkejä koko viikko en vielä halua viedä Vikiä riehumaan muiden kanssa. Se on kuitenkin vielä toipilas.

Kennelyskä

2012-02-07T16:10:00.000+02:00

Voi minun pientä reppanaa - oireet viittaa siihen että sillä on kennelyskä. Se yskii ja pärskii ja oksentaa... Eilen tais olla pahin päivä. Kaikki matot oli täynä vaahtoläiskiä kun ihmiset saapui kotiin. Kenneyskää on Kaarinan Eläinlääkäriaseman mukaan liikkeellä paljon tällä hetkellä. Lepo ja hellä huolenpito on paras hoito. Koska kyseessä on virustauti niin lääkettä ei ole. Yskä kuullostaa todella pahalta, se tulee ihan keuhkojen pohjalta...

Tänään Viki ei kuitenkaan enää oksenna - ainakaan niin paljon kun eilen. Kaiken kukkuraksi sillä on päällä tuo valeraskauksen poikanen. Reppana vinkuu omille nalleilleen. Eilen Jasu (Viki paras nalle ikinä) sai Vikin luun. Ensin Viki kantoi Jasun omaan petiin ja sen jälkeen se kantoi luun Jasun päälle. Jasulle ei luu maistunut. Koko tyttö ihan sekaisin...

Nyt agilityt ja pitkät metsälenkit saa odottaa - Viki tarvitsee lepoa.

Jääkarhunpentu sairastaa - häntä hellikäämme..

Uudet tossut

2012-02-04T16:35:00.000+02:00

Vikin tossut oli viime talvena ahkerassa käytössä. Tänä talvena niitä ei juurikaan ole tarvinnut, talvi on ollut suht leuto. Viime viikon aikana pakkanen kuitenkin kiristyi. Tiistain agilititreenit peruttiin koska pakkasta oli enemmän kuin 10. Me menimme kuitenkin hallille vähän kepittelemään. Vikillä oli vanhat tossut jalassa. Hallissa on hiekkapohja. Nakkipalkka sai senverran paljon vipinää Vikin tassuihin että tossuista ei jäännyt kun reikiä jäljelle!

Ostin kaupasta Vikille uude vauvasukat vanhojen tilalle. Kaksi paria yht. 3€. Pieni hinta lämpimistä tassuista!

Edessä vaaleanpunaiset kukkasukat ja talana lilat raidat!

Kaikki tassut ilmassa!

Pakkasta oli 18 mutta arska paistoi

Tuolle Vikin parralle pitää kyllä tehdä jotain...

Aah - aurinko ja kukka tossut!

Ruoka ei maistu...

2012-02-04T14:46:00.000+02:00

Onkohan pakkaset ja lyhyet lenkit tehneet tepposet, tai miksi Vikille ei ruoka maistu? Ehkä kyseessä onkin valeraskaus, Viki vinkuu yksikseen ja teki pesää meidän vaatehuoneeseen. Tiedä häntä. Voi kun nuo koirat osaisivat puhua...

Viiden virhepisteen päivä

2012-01-29T17:39:00.000+02:00

Tänään ne agilitikisat sitten koitti: paperit, koira ja omistaja - kaikki oli tallessa!
Päivä oli kirpeä pakkaspäivä, mutta se ei Vikin menoa haitannut. Olin asettanut omat tavoitteet korkealle - halusin tuoda kotiin yhden nolla radan (siis yhden radan ilman virhepisteitä). Emme ihan yltäneet tavoitteeseen, mutta emme myöskään olleet huonoja. Päivä saldo oli siis yksi tyhmä virhe joka radalla.

Tällä kertaa otan vain yhden virheen omalle kontolleni: unohdin ohjata Vikin kunnolla kepeille ensimmäisessä startissa. Toisella radalla liian innokas koira yritti fuskata kepeillä "Häh - pitääkö mun oikeesti mennä joka välistä?" Viki kysyi multa kun ohjasin sen takasin keppien alkuun. Kolmannella radalla muurin palikka jostain syystä tippui. Viki ehkä ponnisti liian kaukaa, mitään muuta syytä en oikein keksi. Katsokaapa vaikka itse!

Päivän ehdoton voittaja oli kuitenkin blogikaveri Sissi! Sissi teki kaksi upeaa nollarataa ja nousi kakkosluokkaan kilpailemaan - Sissi pääsi luokalta! Saa nähdä milloin Vikin kanssa yltämme samaan.

Kakkosluokkalainen Sissi!

Viki ja Sissi. Tai oliko se Sissi ja Viki?

Ihana päivä - nyt voimme ottaa rennosti ja sunnitella seuraavan starttiajankohtaa!

Paperit löytyi!

2012-01-20T18:31:00.000+02:00

Paperit löytyi ja nyt voin hyvillä mielin valmistautua sunnuntain agilitykisoihin. Tänä sunnuntaina äänestetään mutta seuraavana sunnuntaina kerätään hyllyjä! Paitsi että olis se ihan kiva jos tekis vaikka edes yhden nolla radan. Vikillä menee nykyään treenit niiiin hyvin, myös kontaktit menee virheittä. Voi kun osaisin vain ohjata kunnolla ja koiralla olis korvat tallessa...

Paperit hukassa...

2012-01-18T20:47:00.002+02:00

Ilmoitin Vikin tuleviin agilitykisoihin. Samalla huomasin etten löydä Vikin rekisteripapereita mistään :(
Mitä nyt tehdään?

Sitkeä sissi...

2012-01-13T19:37:00.000+02:00

Viki kerjää sikakorvaa. Äsken jö juoksi kymmenennen kerran yläkertaan pikkuisäntien ovien taakse. Voi höh - ei ne vieläkään ymmärrä mitä se haluaa. Se haluaa sikakorvan!

"Äänetön äiti"

2012-01-06T09:47:00.000+02:00

Uutena vuotena minä vedin lonkkaa sohvalla kun ihmiset paukuttelivat pihalla. Vähän mua kyllä harmitti kun eivät ottaneet minua mukaan paljuun. Mäkin olisin halunnut uida.

Kun uuden vuoden ensimmäinen päivä koitti mun äiti ei puhunut minulle mitään. Jotain iskä yritti selittää että äitiltä oli viety äänioikeus. Pikkuisännät ja iskä tuntuivat nauttivan tilanteesta, joten minäkin päätin tehdä samoin. Ei kai minun olisi tarvinnutkaan usko käskyjä joita mulle kuiskataan? Koko äänioikeutta äitiltä ei viety - se osasi vielä viheltää.

Tiistaina vein äänettömän äidin agilitykentälle. Vähän sitä jännitti että mitä siitä oikein tulee kun mua ei voi käskyttää muuta kun käsillä ja kropalla. Olin jo etukäteen päättänyt käyttäytyä hyvin. Välipäivinä treenit jäi väliin myrskyn takia. Siitä oli siis pitkä aika kun olin viimeksi päässyt hyppimään ja tiesin että jos en nyt käyttäydy hyvin niin hyppiminen jää taas vähiin.

Minä hypin ja kiersin ja kiipesin ja menin putkesta ja renkaasta ja pussista ja suoritin virheettömiä kontakteja (no pyppäsin kyllä muutamasta ylikin...), ihan vain äitin antamilla käsimerkkien avulla! Äiti oli musta todella ylpeä. Olin niin keskittynyt seuraamaan merkkejä etten muistanut haukkua radalla yhtään. Mutta miksi olisin haukkunut - eihän äitikään sanonut mitään. Olimme yhdessä hiljaa äänettömiä!

Nyt sillä äitillä ääni taas pelaa. Huokaus.

Terveisin,
Viki

Vuosi 2012 alkoi

2012-01-01T16:07:00.000+02:00

Uusi vuosi alkoi rytinällä ja paukkeella. Viki otti iisisti. Sitä ei haitannut rakettien äänet. Sitä vain otti päähän kun ei päässyt muiden kanssa paljuun...

Tänään menin flunssasta ja äänen puutteesta huolimatta metsään kamera kourassa. Meidän "omassa metsässä" en ollut vielä käynyt viime viikkoisen myrskyn jälkeen. Sielläkin myrsky oli tehnyt tuhojaan. Paljon kaatuneita puita...

Nyt on ollut eilisestä asti pakkasta joten metsässä olis ollu tosi hyvä kulkea, flunssa vaan teki sen että lenkki oli matkaltaan todella lyhyt mutta kestoltaan kuitenkin tunti!

Víki oli poseeraus tuulella ja sain otettua taas muutamia kauniita kuvia ihanasta koirastani.

Varhain aamulla (tai siis ennen klo 9...) oli vielä hämärää.

"Mitä kuvaat? En ollu vielä valmis."

"Ihanaa kun aurinko paistaa mun silmiin!"

"Tuleeko hyvä kuva jos mä seison näin?"

"Vai onko tämä asento parempi?"

"Siitä sait kun en saanut mitään palkkaa vaikka poserasin hienosti..."

"Viimeinen yritys - äiti onhan sulla niitä nameja taskussa?
Katso kuinka kiltisti pyydän..."

Nameja ei ollut mukana tällä kertaa, joten Viki sai tehdä töitä ihan ilman palkkaa. Lenkki taisikin olla sille ihan tarpeeksi palkkaa!

Hyvää uutta vuotta!

2011-12-31T19:37:00.000+02:00

Haluan toivottaa hyvää uutta vuotta kaikille blogin lukijoille tällä hellyyttävällä kuvalla jonka sain Kasvattaja Kaijulta! Voi hellanlettas kuinka ihania nuo pennut on! Kuvassa on Vikin pikku sisaruksia. Ehkä ens kesänä saatais meidänkin perheeseen tuollainen ihana nöpönenä...

Erikseen ja yhdessä

2011-12-31T10:32:00.000+02:00

Välipäivinä tein lyhyttä työpäivää kotoa käsin - se jätti minulle aikaa käydä lenkillä keskellä päivää. Keskiviikkona suuntasimme Napsun kanssa uuteen metsään. Myrsky oli riehunut monta päivää, nyt oli kuitenkin vihdoin tyyntä. Metsässä oli paljon kaatuneita puita. Osa oli sellaisia joiden juuret oli kasvaneet kallion päällä - eli ei ihme että ne kaatui tuossa myrskyssä. Osa puista oli kuitenkin katkenneet keskeltä, se oli aika pelottavan näköistä...

Viki ja Napsu halusivat poseerata kalliolla ensin erikseen ja sitten yhdessä!

Tässä Napsu

Tässä Viki

Ja tässä Napsu ja Viki yhdessä!

Joululahjoja

2011-12-27T19:05:00.000+02:00

Viki sai tänä joulunakin lahjoja! Ihmettelen kyllä vähän koska noita "Minun pieni enkeli" juttuja on tullut vuoden aikana rutkasti lisää. Tänä jouluna se ei kuitenkaan syönyt joululimppua. Pidin niistä - siis limpuista - paremmin huolta tänä vuonna.

Pitkästä aikaa Joulupukki vierailli meillä. Siitä on jokunen vuosi kun se on viimeksi käynnyt - vain tontut ovat tuonneet meille lahjoja viimevuosina. Joulupukilla on ollut kiire käydä lapsiperheissä joissa on pienet lapset. Viki ei pitänyt laisinkaan Joulupukista, se haukku pukin pystyyn...

Viki jaksoi sinnikkäästi odottaa koko illan kuin jaoimme lahjoja. Meillä on aina ollut sellainen perinne että yksi lahja jaetaan ja aukaistaan kerralla. Vasta sitten otetaan kuusen alta toinen lahja. Nyt kun ihmisiä oli paikalla 11 ja koiria kaksi niin lahjojen jakaamiseen kului ihan koko jouluaatto. Joka joulu kuusen alta löytyy myös hyvältä tuoksuva koiralahja jonka Viki ihan itse saa käydä hakemassa. Tänä vuonna niitä tuoksuvia lahjoja oli peräti kaksi! Toisessa sikaa ja toisessa kanaa. Nam sanoi Viki. Tuoksuvien lahjojen lisäksi Viki sai kolme muuta lahjaa.

Lambi lammas (jolta jo puuttuu nenä ja toinen silmä), kissanameja oikein purkin kera (kissanruoka on vakionami lenkeillä) ja leijona joka edelleen on ehjä. Oikealla kuvassa on Viki ihka elävänä - se ei ole mikään pehmolelu!

Myrskytuulet riepottelevat edelleen Turunseutua, agilitytreenitkin peruttiin tältä päivältä. Me lämmitellään nyt yhdessä takkatulen äärellä.

Hyvää Joulun jälkeistä elämää kaikille!

"Oli synkkä ja myrskyinen yö..."

2011-12-26T13:07:00.000+02:00

Viime yönä myrsky riehui, oikeastaan ulkona on vieläkin myrsky! Aamulla on 9 astetta lämmintä - haikeudella ajattelen viime joulua. Silloin oli paljon lunta ja pakkasta.

Tänä jouluna on ollut talo täynnä ihmisiä: kuusi aikuista, viisi lasta ja kaksi koiraa. Lilli muutti takaisin Suomeen. Ihmispaljous on tehnyt sen että talo on ollut täynnä hälinää. Ja makupaloja! Varsinkin se "Toukka", se pienein ihminen jokoa on vain yksi vuotta, oli ihana syöttäjä. Sen käsistä sai napattua milloin mitäkin - piparia tai leipää, omenaa tai porkkanalaatikkoa. Tosin se ei ollut sallittua silloin kun aikuiset näki, onneks ne ei aina nähneet. Opin myös äkkiä sen että jos annoin "Toukan" rauhassa repiä minua turkista tai hännästä tai antaa mulle haleja niin sain aikuisilta kehuja ja joskus namejakin. Nameja en edes olis tarvinnu. Sehän on ihana se "Toukka".

Nyt kaikki vieraat ovat lähteneet. Rauha ei kuitenkaan ole laskeutunut sillä ulkona myrsky edelleen riehuu. Ja sähköt katkeilee jatkuvasti. Tosin nuo asiat taitaa haitata ihmisiä enemmän kuin minua. Tänään meinaan nukkua piiiiitkät päikkärit.

Tapaninpäivä terveisin,
Viki

Joulupukin pienet apurit

2011-12-18T16:14:00.000+02:00

Pienet apurit

Iivari saapui auttamaan Vikiä joulujärjestelyissä. Molemmat kerjäävät yhtä ahkerasti kun häärään keittiössä...

Napsua ilmassa

2011-12-12T20:45:00.000+02:00

Eilen sunnuntaina Vikin ja Napsun aikataulut eivät osuneet kohdalleen - Napsu meni aamupäivällä lenkille ja Viki ehti matkaan vasta muutama tunti myöhemmin. Napsu on se Vikin suuri rakkaus. Valitsin saman maaston missä Napsu oli käynyt koska sain tietää että se metsä oli kuljettavassa kunnossa.

Edellisenä yönä oli satanut vettä ja lunta ja vettä ja lunta ja vettä ja lunta. Ja vettä ja lunta. No luulen että tuosta ymmärsitte jo millainen vesikeli ulkona vallitsi. Viki sai ennen lenkille lähtöä uuden kampauksen. Siitä tuli jääkarhunpentu kun karstasin kaikki kiharat auki. Turkinhoito ei ole Vikin lempipuuhia...

No kun vihdoin pääsimme metsään Viki kulki koko matkan nenä maassa - se luuli löytävänsä Napsun. Seuraavan mäen takana, tai käännöksen jälkeen tai rapakon takaa. Lumisissa paikoissa myös me ihmiset näimme Napsun jäljet, lumettomissa paikoissa vain Viki tiesi missä Napsu oli kulkenut.

Kun tulimme kotia Vikin turkista tuli valkoinen! Kunnon pesu ja sauna kruunasi ihanan iltapäivän rapaisen lumisessa metsässä!

Niin - emme löytäneet Napsua metsästä....

Kasvattaja Kaiju

2011-12-06T08:30:00.000+02:00

Sunnuntaina Kasvattaja Kaiju oli telkkarissa. Juttu ei mitenkään liittynyt koiriin - se ei Vikiä hauítannut. Viki reppana sekosi ja etsi Kaijua joka paikasta. Kaijua ei löytynyt Vikin harmiksi. On se kumma miten ne koirat muistaa hyvin. Siitä on yli vuosi kun olemme nähneet Kaijun viimeksi. Sunnuntaina sen kuitenkin huomasi - koirilla on norsun muisti!

"Vaarallisia aikoja"

2011-12-04T09:49:00.000+02:00

Nyt on kohta taas joulu. Kaikki merkit viittaavat siihen. Isäntä siirtää huonekaluja - sitä ei meillä usein tapahdu. Äiti häärää ja pikkuisätä asentelee valoja. Mun portaisiin se laittoi ihn uudet valot. Mä ensin luulin että ne oli jotain todella vaarallista - murisin ja säikyin ja yritin nuuskia niitä. Loppujen lopuksi mulle valkeni että kyseessä oli "vain" jouluvalot.

Oleko mä A: vanki; B: Petteri Punakuono tai C: Tonttu?

Äitin mielestä oikea vastaus on B - Petteri Punakuono!

Muista joulua ilomielellä - vesi kielellä. Sillä tiedän että joulu on syötävää! Lukekaa vaikka itse tästä!

Terveisin, Viki joka ei oiken tiedä missä uusi nukkumapaikka on kun sohva on siirretty

Viki laiskottelee...

2011-11-26T17:11:00.001+02:00

... niin tekee ilmeisesti myös blogin kirjoittaja. Päivityksiä on näköjään tullut harvakseltaan.

Vikin juoksut ovat tehneet sen laiskaksi. Se vain makoilee sohvalla. Agilitykin tietysti jäi väliin kun sinne ei juoksuista koiraa voi viedä. Onneksi sille tulee ne vain kerran vuodssa.

Tänään se sai pikkujoululahjaksi uudet vaaleanpunaiset pöksyt. Se ei tykännyt lahjastaan - kiittämätön koira!

Tulihan ne sieltä!

2011-11-21T18:33:00.000+02:00

Viki oli kiltti tyttö ja pitkitti juoksujen alkamista siihen että tulin työmatkalta kotiin. Nyt on kulunut vuosi ja 2 kk siitä kun sillä oli ne viimeksi - ja tänään ne sitten alkoi. Se tarkoittaa myös sitä että emme.osallistu lauantaina agilitykisoihin vaikka meidän piti.

Ihan niin kuin uumoilin Viki oli nukkunut isännän vieressä joka yö. Tosin se oli ihan itse mennyt aina jossain vaiheessa lattialle. Viime yönä se nukkui mun vieressä - ensin sohvalla ja sitten sängyssä...

Olin niin poikki pitkän uuvuttavan työmatkan jälkeen että oli ihanaa päästä kotiin kaikkien rakkaiden luo! Kun käy Intiassa niin oppii arvostamaan kaikkea niitä arjen pieniä asioita. Esimerkiksi puhdasta vettä ja vessapaperia...

Rakas Viki!

2011-11-18T18:38:00.000+02:00

Terveiset täältä kaukaa kotoa - Intiasta asti! täällä lehmät kulkee missä tahtovat ja etsivät koirien kanssa kilpaa ruokaa jätekasoista... Toivottavasti joku on muistanut ruokkia sua. Olet varmaan muistuttanut ruoka ajoista.

Näin myös käärmeen joka ui kun kävimme yhden "järven" rannalla. Sun ei kannata olla kateellinen - et olisi halunnut mennä uimaan siihen mutalammikkoon (joka oli täynnä roskia). Samassa paikassa kulkukoira huolehti pikku pennustaan... Kukaan ei huolehtinut äitikoirasta.

Vain kaksi yötä ja olen takaisin kotona. Arvaan että ole nukkunut minun paikalla iskän vieressä - onko niin?

Terveisin,
Äiti Karnal, Intia

Viki 4 vuotta - paljon onnea!

2011-11-06T10:19:00.000+02:00

Taatusti maistuvan koiran synttärikakun resepti:

Cesar maksapatee
4 nakkia
purkkikemavaahtoa
nonparelleja

Vikin mielestä kakku oli herkullinen!

"Minun pieni enkeli" - osa 40

2011-11-05T15:41:00.000+02:00

Voi ei - tein sen taas. Mutta se oli jälleen kerran vahinko...

Häkki meni ihan vahingossa rikki kun äiti oli kouluttamassa agilityä. Mä odotin ja odotin - äiti ei vaan tullut mua hakemaan. Luulin että se oli unohtanut mut. Sitten mun uus häkki meni vahingossa rikki... Ihan ilman että tein mitään...

Äiti - mä oon niin pahoillani. Se oli vahinko. Ihan oikeesti... Onko nyt mun vuoro mennä hyppimään agilitykentälle?

Terveisin,
sattuhan sitä Viki

"Turussa"

2011-10-30T09:21:00.001+02:00

Mun Mommo ja Moffa tuli kylään! Sain tuliaiseks kaikki namit jotka olivat jääneet yli mun serkkutytöitä Carmenilta ja Wanillalta. Tuliaisia olis kyllä voinut olla enemmänkin... Mun mielestä kaikki syötävä on niiiin hyvää!! Mommo antaa mulle aina kukurallisen kupin ruokaa vaikka äiti on sille sanonnu että tasa kuppi riittää. Minun mielestä se tasa kuppi ei riitä - mommo vois aina antaa mulle ruokaa.

Moffa on se joka aina on valmis lenkille, lisäksi se aina antaa mulle rapsutuksia sohvalla. Eilen se ja pikkisäntä vei mut rantaan. Uimaan en päässyt - oliskohan se vesi vielä ollut lämmintä?

Eilen kävimme myös Turussa. Mua kyllä vähän jännitti!

Olisko sulla vielä niitä nameja Mommo?

Haluaisin mennä tuonne tois puol jokkee...

Vaikka ihan te löysin linnun en saanut mennä sen kans uimaan. Epistä.

Mitä kivaa tänään tapahtuu?

Terveisin,
Viki, toist puolt jokkee

Metsä - meidän lempi paikka!

2011-10-25T16:48:00.001+03:00

Joskus metsästä voi löytää penkin. Yleensä sieltä kuitenkin löytää mielenrauhaa.

Pentukuume...

2011-10-24T20:43:00.002+03:00

...voiko siitä parantua?

Ulkoilu voitti!

2011-10-22T21:59:00.001+03:00

Niin siinä sitten kävi että saimme Napsusta ja sen emännästä seuraa ja lähdimme ulkoilemaan. Vaikka aamu oli ollut sateinen ja harmaa niin päivällä kaikki oli toisin! Vietimme mahtavan iltapäivä upeassa metsässä nauttien koirien seurasta. Tulihan siinä samalla muutama kuva otettua kun kamera kerrankin sattui matkaan. Tässä iltapäivän parhaat kuvat:

Tassujenkastelua

Onnellinen koira!

Onnellinen koira - osa kaksi. Kyllä koirakin osaa hymyillä!
Katsokaa tassuja...

Ojassa

Viki tutussa poseraus asennossa

Penkiltä on hyvä tähystellä mitä ympäristössä tapahtuu.

Napsu sanoo: "Ota musta kuva!"

"Tuonne meni peura - ihan varmasti meni!"

Kukkuluuruu!

Tässä maisemassa silmä lepää...

Kävijä luku on muuten tällä hetkellä 29 978 - kohta laitetaan yllätys jakoon!

Ulkoilua vai loikoilua?

2011-10-22T09:47:00.000+03:00

On lauantai aamu ja ulkona on luvassa harmaa, sateinen päivä. Pitäisikö tästä ryhdistäytyä ja lähteä ulkoilemaan sateesta piittaamatta - vai pitäiskö jatkaa tätä sohvalla loikoilua? Viki lämmittää ihanasti mun varpaita... JPtenkin kuitenkin tunnen itseni sen verran hyvin että en jaksa nauttia loikoilusta koko päivää (Vikin onneksi!)

Tänään taitaa muuten tulla se 30 000 blogikävijää täyteen - joten tarkkaile laskuria. Yllätys on luvassa sille joka onnistuu olemaan nro 30 000. Tätä kirjottaessa laskurissa lukee 29 960.

"Napsu - ihana Napsu!"

2011-10-19T19:41:00.000+03:00

Minä Viki Lagotto taidan kyllä olla ihastunut. Taidan olla ihastunut Napsuun. Napsulla on ihan yhtä kihara turkki kun minullakin. Napsukin on lagotto. Napsu tykkää nenäliinoista. Varsinkin käytetystä nenäliinoista.
Lisäksi luulen että se myös tykkää musta...

Tämä kuva on edelliskesästä kun kävimme kahdestaan uimassa....

Tässä Napsu näyttää mallia miten lagotto lentää
- katsokaa kuinka ihastunut ilme minulla on taustalla...

Napsukin osaa poserata!

Kun katson tätä kuvaa mun sydäntä särkee - Napsulla on tassu kipeä...

Tässä Napsu taas tarkkailee kun muut lagotot uivat ojassa.

Nykyään näen Napsun kerran viikossa agilitykentällä. Eilen kumpikaan meistä ei meinannut pysyä housuisamme kun kohtasimme agilityssä! Napsulle tuli hepuli ja mulle myös.

Millinkohan Napsu taas lähtis mun kans piiiitkälle lenkille?

Terveisin,
Rakastunut Viki

Agility video - 16.10.2011, 4. sija, 5 virhepistettä

2011-10-16T20:06:00.000+03:00

Ekaks ei mennyt putkeen - sitten meni!

2011-10-16T16:35:00.000+03:00

En ole lopettanut ViIkin blogin pitämistä - on vain ollut niin kiire että en ole oikein ehtinyt...
Yritän tehdä parannuksen!

Tänään se koitti - se eka virallinen agilitykisastartti. Oikeastaan startteja oli peräti kolme. Olin ilmoittanut Vikin medi luokkaan vaikka aavistelin että maxeihin me kuulutaan. Maxi koirien säkäkorkeus on yli 43 cm. Tuomari mittasi Vikin ja makseihin me päädyttiin. Maksi esteillä ollaankin aina harjoiteltukin.

Eka startti meni tosi hienosti - kunnes ei mennyt putkeen. Taaskaan. Kiipesi jälleen A esteelle. Putki oli toiseksi viimeinen este. Luulen että meillä oli puhdas rata siihen asti. Hylly (eli hylkäys) siitä seuraa kun suorittaa radan väärässä järjestyksessä.

Toinen startti oli sitten paljon paljon parempi. Rata oli oikeastaan sama kuin ekassa startissa mutta lopusta alkuun. Viki meni kuin unelma. Se totteli jokaista käskyä ja suoritti radan 10 sekuntia alle ihanneajan! A:n alastulolla sattui hiuksen hieno kontaktivirhe ja saatiin 5 virhepistettä. Olimme kuitenkin loppujen lipuksi 4. Ja jotain jäi kyllä hampaankoloon kun tarkastelin lopputuloksia - Viki olisi voittanut ilman tuota kontaktivirhettä... Jossittelua, jossittelua. Tulokset löytyy täältä.

Viimeisellä radalla mentiin sitten putkeen vaikka ei olisi pitänyt ja uusi hylly tuli hankittua heti kolmen esteen jälkeen.

Nyt minun vierelläni sohvalla makaa väsynyt mutta onnellinen koira - meillä oli hyvä päivä! Meille taitaa tula vielä monta starttia!

Leikataanko nakit?

2011-10-05T21:24:00.000+03:00

"Leikataanko nakit?" Tämä kysymys hämmensi eilen Vikin täysin. Vain kaksi sanaa - mutta hämmentävä yhdistelmä. Leikataanko (kynnet, takut, turkki) = kirosana Vikille. Nakit = yksi Vikin eniten rakastamista sanoista. Nakki menee ihan samaan kategoriaan kuin sikakorva, kello on kuus (=ruoka aika) ja saunaan!

Mutta mitä jos ne sanat yhdistää - silloin saadaan aikaiseksi hyvin hämmentynyt koira. Se jäi sohvalle isännän kainaloon vaikka minä menin keittiöön leikkaamaan nakkeja palasiksi agility treenejä varten. No ei kuitenkaan kestänyt kovinkaan pitkä aika ennen kuin Viki tuli keittiöön tarkkailemaan josko jotain tippuisi lattialle. Ei tippunut.

Syyshypyt

2011-09-28T20:24:00.000+03:00

Sunnuntaina vietimme Auran Nuuskujen Syyshyppyjä kauniissa syyssäässä. Aurinko paistoi ja oli lämminttä. Paikalle tuli ihan mukavasti porukka - tosi enemmänkin olisi mahtunut mukaan.

Lusvassa oli kepittäjäkisaa, Urpo kisa ja Turbokisa. Viki oli tietysti kaikissa mukana. Turbokisassa Viki sijoittui hienosti toiseksi 5:llä virhepisteellä. Kaiken lisäksi Vikillä oli päivän nopein aika! Voi kun jarrut olisivat pitäneet pöydällä... No tässä oli kyseessä vain hyvin epäviralliset hassunhauskat kisat. Nyt pitäis kyllä saada aikaiseksi tuo ilmoittautuminen oikeisiin kisoihin.

"Minun pieni enkeli" - osa 38 ja 39

2011-09-27T21:45:00.001+03:00

Osa 38:
Mulle oli tänään päivällä jätetty pöydälle paahtoleipää. Mua ei haitannut yhtään vaikka leipä ei ollu paahdettua. Osasin ihan itse kuitenkin ottaa pussin pöydätä ja syödä sen tyhjäksi. Hyvää oli - suosittelen!

Osa 39:
Illalla pääsin äitin kanssa moneksi tunniksi agilitykentälle! Tänään oli viimeinen kerta ulkona - ensiviikolla siirrymme halliin. Ensin sain tunnin olla mukana opettamassa muita koiria ja kerjäämässä nakkeja. Toisen tunnin äiti ajatteli että voisin levätä autossa niin kauan kun se kouluttaa. Sen jälkeen olisi mun vuoro harjoitella. Äiti oli onneks unohtanut mun sitruuna pannan kotia. Se tarkoitti että sain vapaasti haukkua autossa häkissä.

Kun äiti tuli noin puolen tunnin kuluttua hakemaan minut takaisin kentälle (pääsin sittenkin mukaan kouluttamaan!), niin se ei oikein tykännyt minusta kun aukaisi auton takaluukun. Mun häkki ei enää ollut ehjä... Se oli ihan vahingossa mennyt rikki. Lupaan ja vannon - mä en tehnnyt yhtään mitään - se vain yhtäkkiä oli rikki!

"Oho - mä EN ole tehnnyt mitään - tää on koko ajan ollu rikki!"

"Usko nyt - mähän tuun hulluks jollet usko. Ei oo mun vika - se oli vahinko..."

"Äiti sanoi että seuraavan kerran kun riehun kopassa niin jään kirjaimellisesti kiinni.
Ja lisäks se mutisi jotain jeesusteipistä - en tiedä mitä se tarkoitti. Onkohan se jotian syötävää?"

"Taidan mennä uimaan mutalammikkoon kun musta ei tykätä..."

Terveisin,

Äitin pieni enkeli. Taas.

"Minun pieni enkeli" osa 37

2011-09-26T21:05:00.000+03:00

Voi tuota minun pientä enkeliä... Tänään se oli rikkonnu yhden takin. Taskussa oli edellisenä päivänä ollut nakkeja - niiden jättämä tuoksu oli liian voimakas houkutin Vikin ahnean herkälle nenälle. Hoh-hoijaa...

Carmen serkku!

2011-09-25T18:37:00.000+03:00

Tänä viikonloppuna Vikillä on ollu kaveri kylässä. Mun sisko tuli käymään mukanaan Carmen. Carmen on kaksivuotias espanjanvesikoira. Tytöt eivät kovin usein ole olleet kaksistaan - yleensä Carmenin äiti Wanilla on mukana. Vanhemmiten Wanilla ei oikein enää ole Vikin ystävä, mutta Carmenein kanssa kaikki meni hyvin!

"Maailmankirjat sekaisin!"

2011-09-21T20:06:00.000+03:00

Maanantaina illalla kerjäsin ruokaa jo kello viisi. Pikkuisäntä oli kiltti ja antoi mulle ruokaa vaikka mun ruoka-aika oikeasti on kello kuus. Olin tosi tyytyväinen - ihanaa ruokaa ajoissa!

Kun kello sitten tuli kuusi kuulin kun äiti kysyi iskältä: "annoitko Vikille ruokaa kun se kerjäs aikaisemmin?". Iskä vastasi ette se ole antanut mulle ruokaa. Huomasin tilaisuuteni tulleen ja pomppasin heti pystyyn ja riensin äitin luokse. Heilutin häntää ja kerroin katseellani etten ole saanut iskältä ruokaa. En siis valehdellut yhtään - iskä ei ollu antanut mulle ruokaa!

Sitten se tapahtui. Äiti täytti mun ruokakupin. Söin iloisen yllättyneenä toisen annoksen ruokaa! Se jälkeen mun maha oli todella täynnä. Mutta luulen että vielä yks annos olis mahtunut.

No toissa aamuna äiti lähti taas työmatkalle. Se heräs niin aikaisin ettei se antanut mulle ruokaa. Iskälläkin oli niin kiire töihin ettei sekään antanut ruokaa. Sitten kun pikkuisätä heräs se vei mut ulos MUTTA EI ANTANUT RUOKAA!! Apua - eläinrääkkäystä! Luulin kuolevani nälkään päivän aikana.

Meidän maailmankirjat ovat menneet sekaisin...

30 000 lähestyy - oletko se juuri sinä?

2011-09-19T18:36:00.001+03:00

Kun 25 000 käyntikertaa tuli täyteen Sissi ja Sera saivat yllätyksen postissa. Kenen kohdalle se tällä kertaa osuu? Ilmoittaudu - voi olla että uusi yllätys on luvassa!

Tuota maagista rajaa odotellessa voin kertoa vähän tämän päivä lenkistä:

Kut tavaksi on käynyt suuntasimme Vikin kanssa metsään. Vettä tihkutti - se ei meitä haitannut. Mulla on hyvät sadevaatteet ja Vikillä on taas turkki! Metsästä löytyi, yllätys yllätys, taas sieniä. Nyt mulla on maha täynnä suppilovahvero/kanttarelli/mustatorvisieni lämppäreitä! Meidän perheessä kukaan muu ei syö sieniä (ei edes Viki) joten minulle jää kaikki herkut!

Kotimatkalla pysähdyimme puistoon ja Viki sai lupaa tehdä jotain kiellettyä....

"Äiti - saanhan leikkiä hiekkalaatikossa saanhan?
Mulla on jo valmiiks likaiset tassut!"

Arvatkaa - saiko Viki lupaa?

Vain neljä

2011-09-16T21:13:00.000+03:00

Onko neljä paljon vai vähän? Neljä kesää on tosi paljon, samoin neljä suklaalevyä. Neljä viikonloppua menee nopeasti - eli se on vähän. Neljä karkkia se vasta vähän onkin!

Mutta Vikillä on ollut tänä kesänä vain neljä punkkia. Onko se paljon vai vähän? Minun mielestäni se on vähän ottaen huomioon että me käydään paljon metsässä. Vikillä ei myöskään ole tänä kesänä ollut yhtään "punkkitippoja" niskassa. Onneksi ollaan päästy näin vähällä!

Ihana sunnuntai aamu!

2011-09-14T20:39:00.000+03:00

"Tuu jo - mennään metsään!"

"Mentäiskö tännepäin?"

"Mikähän tuolla oli?"

"Kukkulan takana on varmaan orava tai jotain..."

"Saanko namin kun poseeran näin hienosti?"

"En kato äitiin päin, en kato äitiin päin - saan varmaan namin kun tulee
hieno poserauskuva! Mulla on nälkä"

Hämä, hämähäkki taidetta!

"Jokohan mä pian olen ansainnut sen aamiaisen?
Mielestäni tämä asento on myös aika hyvä!"

Lisää luonnon omaa taidetta!

Tällaisen ihanan aamuhetken jälkeen Viki ansaitsi ihan varmasti aamiaisen ja minä kupin kahvia. Lisää näitä aamuja kiitos!

Varsinaiset Lagotot - Koiran näkökulmasta

2011-09-11T18:16:00.002+03:00

LURPPA Lounais-Suomen Spanielikerho Ry Jäsenjulkaisu 3/2011
Kuulin en taas, sen taikasanan: Lagottolenkki! Lagottolenkki on sellainen päivä jolloin minä taas näen kaikki minun lagottokaverit. Kerran kuussa vuoden ympäri minun emäntä lausuu nämä taikasanat. Sanat saa minun korvat hörölle ja vipinää minun tassuihin. "Mennään jo, mennään jo!" viestitän emännälle.

Onnellinen Lagotto: turkki märkä ja keppi suussa!

Lagottolenkille emäntä ei tarvitse ottaa nameja mukaan. Minä käyttäydyn aina esimerkillisesti ihan ilman namejakin, niin tekevät myös kaikki muut lagotot. Joskus kerron innokkaille pennuille miten tulee käyttäytyä vanhempien seurassa, yleensä ne tajuavat heti.

"Keppi - missä mun keppi? Pliiiis!"

Lenkille lähtee joukko energisiä ja puhtaita hännän heiluttajia. Juoksemme, leikimme, nuuskimme ja kahlaamme. Aina jostain löytyy vettä - lagotto löytää aina vettä. Kiipeämme kallioilla ja aiheutamme sydämentykytyksiä omistajillemme kun vauhti välillä kuulemma on liikaa. Ihanaa koiranelämää! Kun me reilun tunnin, joskus kahden, jälkeen palaamme takaisin autoille energia on kulutettu. Ja jostain syystä minun emäntä ja muut omistajat nyrpistelevät neniään - emme aina näytä ja tuoksu ihan yhtä hyviltä kun on kotiinlähdön aika!

Kesäisin käymme kerran viikossa uimassa yhdessä. Silloin vesi loiskuu ja hiekka pöllyää kun yhdessä haemme veteen heitettyjä keppejä ja etsimme rantaviivalta tryffeleitä. Toiset minun kavereista ovat niin innoissaan vedestä, ettei ne millään tulisi sieltä pois. Ja kaiken aikaa taustalta kuuluu puheensorina: "Mitä ruokaa syötät Vikille? Paljonko Una painaa? Oliko se hyvä se trimmeri jonka ostit Adalle?" Taitaapa olla niin että nämä kokoontumiset onkin ihmisille eikä meille kiharaturkkisille sydämenvalloittajille.

Emäntä käski vielä kertoa että joukkoomme mahtuu vielä mukaan uusia kavereita - ottakaa rohkeasti yhteyttä emäntääni!

Terveisin,

Viki

Lagotto Romagnolo, 3v

Vesi lentää - lagottoloiskuja on vietetty joka viikko koko kesä!

Ei mennyt putkeen

2011-09-10T19:21:00.000+03:00

Ei mennyt putkeen. Ihan kirjaimellisesti - Viki ei mennyt putkeen! Siitä seurasi hylkäys koska Viki oli sitä mieltä että sen piti mennä puomille putken sijaan... Se joutui hyppäämään mun jalan yli että se pääsi puomille - silti se teki sen.

Meidän hyvin vihreän joukkueen saldoksi tuli kolme hyllä ja ja yksi upea 5 pisteen suoritus (hienoa Rico!). Minusta jotenkin tuntuu että tiistain treeneissä meillä harjoitellaan putkea, putkea ja putkea. Kaikki kolme hyllyä tuli putkesta. MUTTA! Meidän joukkueen sijoitus ei ollut viimeinen - kahden joukkueen kaikki neljä koiraa hylättiin. Oli oikein hyllyjen päivä - yli puolet osallistuvista koirista jäivät ilman tulosta.

Kotimatkalla takapenkiltä kuului kannustava lohdutus: "niitä hyllyjä pitää ensin kerätä jotta on jotain mihin pokaaleja laittaa!"

Mua jännittää - Vikiä ei!

2011-09-10T11:38:00.001+03:00

Tänään se sitten koittaa! Se meidän eka virallinen startti. Ja kun kerran ura aloitetaan niin aloitetaan sitten kunnolla: piirimestaruuskisoista! Tosin kyseessä on joukkuekisa. Viki kyllä osaa, mutta miten mun hermot kestää? Viki lähtee joukkueen ankkurina radalle. Ennen meitä osamistaan esittelee Rico, Ares ja Jaago. Toivottavasti Vikillä on radalla jotain muuta mielessä kun Jaagon lihapullat...

Agilityn koulutusohjaajan peruskurssi

2011-09-03T20:31:00.000+03:00

Tämä viikoloppu menee agilityn parissa - nyt on vuorossa koulutusohjaajan peruskurssi. Kurssi on todella ielenkiintoinen! Olen oppinut jo paljon uutta. Harmi ettei Viki ole päässyt mukaan...

"Mun äiti tuli kotia - taas..."

2011-09-01T21:24:00.000+03:00

Mun äiti tuli kotia keskellä yötä eilen. Se oli taas ollu työmatkalla. Jossain Pariisissa se oli ollu. Se sanoi että eiffeltornia ei näkynyt. Mitäköhän se silläkin tarkoitti. Sain kuitenkin tuliaiseksi Benecol-keksin! Joten ihan hyvä että se tuli. Kaks kokonaista ja yhden puolikkaan yön se oli poissa. Sain nukkua iskän vieressä vaikka ei ollu ukkonen.

Iskä kertoi jo iltapäivällä että äiti tulee yöllä. Sen jälkeen odotin levottomana koko illan. Vasta yöllä yhden jälkeen äiti vihdoin tuli. Kun olin syönnyt keksin pääsin äitin viereen nukkumaan. (Mä olen ihan varma että vielä joku päivä mä nukun joka yö sängyssä!)

Viime viikolla äiti oli kans kaks yötä poissa. Jossain saaressa. Mäkin olisin halunnut sinne. Koko tulevan viikonlopun äiti on agilitykouluttajakurssilla - en pääse sinnekkään mukaan. Ens viikolla äiti lähtee taas työmatkalle ja on yhden yön poissa. Hylkääköhän se meidät kohta kokonaan? Tämä blogin päivityskin on jätetty minun tehtäväksi.

Terveisin,
heitteelle jätetty Viki

"Löysin sienen!"

2011-08-21T09:54:00.000+03:00

Tänä syksynä mun äiti on kierrellyt pitkin metsiä etsimässä sieniä. Minusta se on hauskaa - olen löytänyt niin paljon hajuja. Ja kun äiti löytää niitä keltaisia kanttarelleja se hokee "Sieni, Sieni!" ja antaa mulle nameja! Mielestäni tämä on mahtava leikki. Välillä se yrittää kehottaa mua etsimään sieniä, mutta en mä ehdi. Metsässä on niin paljon hajuja. Kyllä mä välillä kuomaan kanttarellien hajut - mutta en ehdi pysähtyä ja näyttää missä ne on.

Eilen kuitenkin löysin yhden sienen. Itse olin ylpeä - mutta äitille se ei kelvannut. Koita nyt sitten ymmärtää noita ihmisiä!

Terveisin,

Sienenmetsästäjä Viki

"Minun pieni enkeli" - osa 36

2011-08-20T16:46:00.001+03:00

Lapsilla alkoi tiistaina koulu. Samalla Vikillä koitti onnenpäivä! Tällä kertaa minun pitää kyllä sanoa "minun pienet enkelit".

Pikkuisäntä oli jättänyt Keiju-deli purkin pöytään! Noin kuvitella Vikin ilmeen kun se on surffannut nenällään pitkin pöydän reunoja ja törmännyt tuollaiseen arteeseen! 400g purkki oli ollut noin puolillaan. Iltapäivällä kun löysin sen Vikin pedistä se oli tyhjä. Koira oli oksennellut ja makoili nyt apeana sohvalla. Tuollainen rasvamäärä saa kyllä koko koiran sekaisin. Pöydällä oli myös leipää johon Viki olisi ylettänyt jos olis halunnut. Jostain syystä se ei halunnut...

Vaikka kuinka olisin halunnut en voinut viedä sitä agilityyn. Niinpä lähdin ilman koiraa pariksi tunniksi kaatosateseen kouluttamaan muita innokkaita agilityaloittelijoita. Viki jäi kotia potemaan kipeää mahaa.

Voi miten sen sai lopettamaan tuon varastelun? Ja miten saa lapset laittamaan tavarat takaisin omille paikoilleen?

Sienimetsässä

2011-08-14T18:04:00.000+03:00

Eilen suuntasimme Napsun kanssa kanttarelli keikalle Paimioon.

Koirat löysivät ihanan uimapaikan ja me ihmiset löysimme mitä tulimme hakemaan - litrakaupalla kanttarelleja!

Viki on kahlaamassa ja Napsu puuntakana piilossa

Valaistus metsässä olisi ollut täydellinen - harmi että mukana oli vain kännykkä.

The saalis.

Kanttarelli = kultaa!

Kanttarellikoira!

2011-08-11T19:30:00.000+03:00

Jos omistaisin kanttarellikoiran niin tämän päivän kanttarelli saalis olisi ollut paljon, paljon suurempi! Vikiä ei kiinnosta sienestäminen - muut metsän hajut kylläkin!

Ylireagointia?

2011-08-10T21:28:00.000+03:00

Maanantaina käytin Vikin eläinlääkärillä. Kävimme Pet-Vet:issä joka oli Vikille uusi paikka. Se juoksi reippaasti portaita ylös - kun aukaisin oven se pisti takapuolen maahan. "Tuonne en tule. Siellä kiusataan koiria. Ja kissoja. En tule. EN TUU. No hyvä on, tuun sitten." kuulin sen sanovan mulle kun houkuttelin sen oven toiselle puolelle.

Kerroin nuorelle eläinlääkärille mitä Vikille kuuluu. Lämpö oli ihan normaali eikä mahaakaan aristanut kun sitä tutkittiin. Analirauhasetkin lääkäri tyhjensi, mutta ne oli myös ihan ok. Loppujen lopuksi lääkäri oli sitä mieltä että kyllä varmaan on vain nuo "naisten vaivat" jotka ovat tehneet Vikin kipeäksi. Joten kotiinpäin lähdimme 64€ köyhempänä, särkylääke liuska kourassa. Palkkioksi hyvästä käyttäytymisestä Viki sai tiskiltä vielä ison namupalan. Joten Vikille jäi hyvä maku suuhun :)

Kotona Viki sai särkylääkkeen ja rauhoittui nukkumaan. Särkylääke tuntui auttavan ihan oikeasti. Tiistaina Viki oli ihan oma itsensä. Ensimmäisenä jääkaapilla ja raketti agilityradalla. Ehkä kaikki vain oli liika Vikille:

paljuvesi (nam! sitä se juo vaikka ei saisikaan)
paljun reunalla keikkuminen (lihakset ovat varmasti kipeät tuon akrobatian jälkeen)
vieraita (ei saa nukkua rauhassa!)
lähestyvä juoksu (agility poika kaverit katsoivat Vikiä "sillä silmällä")
kaljuksi leikattu koira

Ensiviikolla alkaa koulut ja työt. Vieraat ovat lähteneet ja palju tyhjenee. Jäljelle jää vain juoksuajan odotus. Siitä on kohta vuosi kun Vikillä oli ne viimeksi.

Aika eläinlääkärille varattu

2011-08-08T09:34:00.000+03:00

Ei se Viki vielä ole kunnossa. Tunnin päästä menemme eläinlääkärille. Toivottavasti siellä osataan kertoa mitä Víkiä vaivaa kun se ei itse kerro...

Vicky is back! Is Vicky back?

2011-08-07T20:06:00.000+03:00

Aamulla Viki oli kipeä. Ruoka ei maistunnut ja se vaihtoi koko ajan levottomasti paikkaa. Joku vaivasi ilmiselvästi Vikiä. Joskus toivoo että eläimet voisivat puhua. Iltapäivällä huolestuin vielä enemmän kun ruoka oli koskemattomana kupissa edelleen. Edes jääkaapilla käynnit eivät saanut Vikiä ylös sohvalta. Jokainen joka on lukenut tätä Blogia joskus aikaisemmin tietävät kuinka tärkeää ruoka on Vikille.

Kun kello oli viisi Viki tuli keittiöön. Heitin sille muutaman "kopin" sen omilla raksuilla. Yhtäkkiä ruoka rupesi maistumaan! Yes - mun koira syöö!

Olikohan Viki eilen juonut liikaa paljuvettä ja uinnut? Vai oliko se "naistenvaivat" jotka antavat kuulua itsestään?

Äsken se lähti yläkertaan kerjäämään sika-korvaa - Vicky is back! Toivottavasti se on taas terve.

"Minun pieni enkeli" - osa 35

2011-08-02T22:13:00.000+03:00

"Makarooni maha ei oo mikään paha - kunhan riittää rahaa makaroonin ostoon" lauloi duo Otto ja Janne kun mun lapset olivat pienet. Tänään Vikille meinasi sellainen tulla.

Heräsin aamulla tavalliseen tapaan ja lähdin kotoa siinä seitsemän aikoihin sen jälkeen kun Viki oli lenkitetty ja ruokittu. Meni vain pari minuuttia niin mulla puhelin soi. "Sun koira meinaa räjäyttää itteensä!" kuului puhelimen toisesta päästä. Isäntä on vielä lomalla. Saman tien kun ovi oli sulkeutunut minun takana, keittiöstä kuului kolinaa ja rapinaa. Viki varsti Torino makarooni pussin pöydältä! Onneksi isäntä heräsi. Jos Viki olisi syönyt melkein koko pussillisen makarooneja, maha olisi kyllä ihan oikeasti voinut räjähtää... Vai olisko?

Mitä tuolle ruokavarkaalle oikein keksisi?

petenkoiratarvike.com

2011-08-01T19:21:00.000+03:00

Siihen osoitteeseen suuntasin kun vihdoin päätin hankkia Vikille trimmerin. Verkkokauppa oli todella helppokäyttöinen ja palvelu oli todella nopeaa. Tilasin trimmerin torstai iltana, maanantaina klo 10 postista tuli tekstari että paketti on saapunut.

Onpa koneella hieno nimi! Vikillä on tuollainen hieno sininen.

Mutta kuinka siinä sitten kävikään?

Minun kauniista Lagotto prinsessasta...

....kuoriutui pikkuhiljaa...

.... jokin tuntematon rumilus.

Onko se ylipainoinen Vippetti?

Hassun värinen Dalmatialainen?

ROTTA??!!??!!

Hetken kuluttua kuitenkin huomasin:

Minun ihana Lagottoprinsessahan se siinä! Se vain "riisui vaatteet"!

Baljussa

2011-07-31T16:09:00.000+03:00

Vikin "oma uima-allas" on tänäkesänä ollut ahkerassa käytössä. Baljussa on kylpeneet sekä koirat että ihmiset. Ahkera käyttö johtaa tietysti myös tiheään siivoukseen.

Viimeksi meillä oli Vikin kanssa hauskaa kun siivosimme. Se halusi kovasti auttaa ja hyppäsi paljuun. Veden poistuessa paljusta keskelle kehittyy pyörre josta myös kuuluu ääni. Vikin mielestä se oli todella mielenkiitoista!

Katsokaa vaikka oheiset viedeot:

Katsokaa noita Vikin varpaita - ne näyttää ihan haukan kynsiltä! Todettkoon vielä että kynnet on juuri leikattu - ne eivät ole pitkät...

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa.

Uusi metsä

2011-07-30T19:31:00.000+03:00

Keskiviikkona emme suunnanneetkaan Lagotto Loiskuille - menimme Lietoon. Ensin kiersimme tunnin ihan "uudessa metsässä". Kipusimme ylös kalliolle josta oli hienot näkymät. Oli helle päivä. Lämpöä oli kotoalähtiessä 30 astetta. Metsässä oli kuitenkin hiukan viileämpää.

Pussiin kertyi litran verran kanttarelleja. Vikistä ei ollut apua niiden etsimisessä... Vielä pitää vähän kuivaharjoitella.

Katsokaa mikä leipälapio Vikin suusta roikkuu!

"Mennäänkö tuonne seuraavaksi?"

Kun metsä oli kierretty (emme eksyneet kertaakaan!), oli jalkapallopelin vuoro. Ihmisille olin pakannut mukaan mustikkapiirakkaa ja kylmää vettä. Koiralle oli tarjolla vain kylmää vettä. Sitä se joikin paaaaljon. Oli iso jano helteellä. Vikin mielestä oli epistä kun vain ihmiset sai mustikkapiirakkaa joten se päätti että sekin saa palan. Ennen kuin ehdin väliin se oli hotkaissut palan mustikkapiirakkaa! No kai se oli sen ansainnut - tunti metsässä helteellä ei oo ihan pikkujuttu.

"Eihän haittaa että mä otin palan mustikkapiirakkaa? Mun teki niin mieli sitä..."

Vikin mielestä olisimme ihan hyvin voineet mennä kotiin jo puoliajalla. Se pomppasi pystyyn ja pälyili kentälle heti kun huomasi että tuomari vihelsi pelin poikki. Kotia Viki kuitenkin pääsi vasta pelin jälkeen, joten vielä piti katsoa toinen osa ottelusta.

Onnenpäivä - tai sitten ei

2011-07-28T19:26:00.000+03:00

Tänään ukkonen jyrisee ja jätskiauto kiertää - Vikin onnenpäivä! Molemmat sen rakastamat äänet kuuluu jatkuvasti...

Lagotot on viime päivinä saaneet paljon huomiota. Yhetishyvä lehden kannessa komeilee tryffelikoira. Sen lisäksi YLE uutisoi että tryffelikoirista yllättävää apua lasten epilepsian tutkimiseen. Hyvä tryffelikoira! Hyvä Italian vesikoira! Hyvä Lagotto Romagnolo!

(Viki örisee taas - jälleen kuuluu jätskiauton ääniä. Sen äänen pitäis lailla kieltää...)

500. kerta!

2011-07-23T15:47:00.000+03:00

Takana on:

500. blogitekstiä
27 411 kävijää blogissa
monta sataa kuvaa
34. "Minun pieni enkeli" juttua
kymmeniä kommentteja (11 kpl samaan juttuun on edelleen ennätys!)

Kiitos kaikille!

Tästä se kaikki alkoi: Viki - meidän oma pentu!

Uimassa

2011-07-20T20:41:00.000+03:00

Tämä on koiranelämää!

"Oma lettu!"

2011-07-17T21:04:00.000+03:00

Tänään meillä paistettiin lettuja äidin viimeisen lomapäivän kunniaksi. Mä sain ihan oman letun! Äiti laittoi siihen mansikoita ja kermavaahtoa - nam!

Aikaisemmin kävin uimassa ja nyt juuri tulin saunasta. Äitiltä vois loma loppua useammin...

Tervesin,
huomenna pitkään nukkuva Viki

"Minun pieni enkeli" - osa 34

2011-07-12T18:07:00.000+03:00

Toissapäivänä oli sunnuntai. Kaikki mun ihmiset oli kotona. Päivällä äiti grillas niille makkaraa ihan välipalaks vaan. Yks jäi yli. En saanut sitä MUTTA: ne unohti sen keittiön pöydälle.

Pääsin uimakävelylle. Uin keppien ja namien perään niin kauan kun se oli hauskaa. En saanut olla kovinkaan paljon irti koska joka puolella oli niin paljon ihmisiä liikkeellä. No hauskaa oli kuitenkin - olin ihan märkä ja likainen kun tultiin kotiin= ihanaa. Makkara oli edelleen pöydällä, muistin heti tarkistaa.

Vähän myöhemmin kaikki mun ihmiset lähti syömään (taas). Jes - se makkara jää pöydälle ajattelin. Kello oli melkein kuus joten Iskä antoi mulle ruokaa ennenkuin ne lähti. Vaikka mun ruokakuppi on pöydän vieressä se ei huomannut sitä makkaraa! Tärisin innosta kun ajattelin sitä pöydällä odottavaa jälkiruokaa. Grillattu makkara - nam!

Söin kaikki Iskän antamat nappulat hyvällä ruokahalulla. Niinkuin ehkä jo tiedätte niin mulle maistuu ruoka aina. Kun olin syönyt valmiiksi. Lepäsin ihan vähän aikaa. Mietin että jäänköhän kiinni jos käyn nappaamassa se makkaran? Jos jään kiinni mun ihmiset ovat vihaisia mulle. Mutta mun mahaan oli jäännyt makkaran mentävä aukko. APUA - mitä mä teen? No eihän päätös oikeesti ollu vaikea. Halusin sen makkaran.

Menin keittiöön ja kiersin keittiöpöydän ympäri. Siellä, siellä se makkara oli. Yhtään tuolia ei ollu jätetty "auki". En yltänyt makkaraan. Yritin kerran jos toisenkin - en vaan ylettänyt. No samalla kun nuuskutin huomasin että jokin muu ihana tuoksu tuli mun nenään: yli viikon vanhaa lasagnea, mummun tekemää!

Äiti oli ystävällisesti jättänyt mulle tiskipöydälle (sinne yletin!) lasagnea! Ei se mua haittaa jos se oikeesti oli menossa roskiin - kyllä se mulle vielä kelpasi. Hyvää oli. Mun viiksistä tuli ihan punaiset, tomaattikastike nam! Voi kuinka hyvää ruokaa se mummu tekeekään.

Kun mun ihmiset tuli kotia ne ihmetteli mitä ä olen syönnyt kun viikset oli punaiset. Ne huomas että makkara edelleen oli pöydällä. Taisin e h k ä saada jopa kehuja siitä etten ollut siihen koskenut. Sitten ne huomasivat...:

Hei - pöytäliina on rikki. Mitä se koira on tehnyt??!!?

Mitä nämä jäljet tässä pöydässä oikein on?? Mitä Viki on tehnyt?

Voi kamala - nuo jäljet on aivan hirvittävät. Mitä se rakki on oikein tehnyt?

Rikollinen rikospaikalla...

Sen jälkeen kenelläkään ei enää ollu kivaa. Mua lämmitti vain se yli viikon vanha lasagne mahassa. Makkara lensi roskiin. Vaikka olin tehnyt ison työn en saanut sitä syödä.

Terveisin,
Viki

Agility aamu

2011-07-07T14:53:00.001+03:00

Tänään torstaina meillä oli agility aamu. Ares kosiskeli eilen Vikiä aamutreeneihin ja mehän mielellämme mentiin - meillä loma jatkuu! Saa nähdä saadaanko Arekselta kuvia aamun treeneistä.

Olimme kentällä melkein kaksi tuntia. Iso osa ajasta kuitenkin meni radan rakentamiseen ja varjossa huilaamiseen. Viki ei millään halunnut mennä keinulle. Se johtui siitä että reppanalle joka kerta suihkusi sitruunaa nenälle kun keinu mätkähti maahan. Otin pannan pois ja harjoittelu jatkui ilman sitruunapantaa.

Kun kaikki esteet oli raahattu takaisin koppiin suuntasin auton nokan kotia kohti. Matkan varrella poikkesin vielä leipomo myymälässä ostamassa 6 leipää, 3 pullakranssia ja kaksi pakettia hapankorppuja vain 10 eurolla. NAM!

Jälleen kotona!

2011-07-07T13:36:00.000+03:00

Viki ja minä nautimme niin paljon kun pääsimme tuttuun metsään lenkille. Yli viikkoon Viki ei ollut päässyt metsään.

Mulla oli jalassa uudet Saksasta hankitut "varvaskengät". Ne on todella hyvät jalassa, vaikka vähän hassun näköiset ovatkin. Ainoa pieni ongelma oli että varpaiden väliin kertyi kakenlaisia "koristeita".

Mun uudet kengät - voin lämpimästi suositella kaikille!

Pellot olivat kasvaneet tosi paljon sitten viime näkemisen. Näissä maisemissa silmä ja sielu lepää.
Täällä haluan aina olla!

"Mentäiskö jo uimaan?"

Vikillä oli kiire rantaan - matalat vesiputit ei enää viilentäneet tarpeeksi. Merivesi oli lämmintä. Myös päivä oli lämmin vaikka olikin pilvinen.

Tälläkertaa Viki ravisteli itsenä kuivaksi ennen kuin tuli mun viereen - kummallista!

Vaikka reissussa oli mukavaa (myöhemmin ehkä lisää makakuvia), niin kyllä on kivaa olla kotona!
Oma maa mansikka - muu maa mustikka.

Hyvä idea - NOT!

2011-07-01T09:23:00.000+03:00

Eilen mentiin porukalla iltalenkille. Kiipesimme mäkeä ylös "vuorenrinteelle". Sieltä oli kauniit näkymät.

Mäkeä pitkin meni asfaltoitukävelytie,
jolla oli helppo mennä myös lastenrattailla.

Maisemat olivat upeat!

Lehmä...

... ja sen kaverit!

Lillillä oli hauskaa - se juoksentili lasten kanssa ees taas. Mutta...

... hauskuus loppui kun punkkitarkastus alkoi!

Lillistä löytyi ainakin 30 punkkia! Kotiin tultua se pääsi pesulle jolloin punkkejä löytyi vielä lisää. "Lopputarkastuksessa" pesun jälkeen punkkeja löytyi vielä 4 lisää... Onneksi Viki on kotona. Kuinka paljon punkkeja sen kiharaan turkkiin olisikaan tarttunut? Iltakävely ei ollut hyvä idea...

Viki nähty Baselissa!

2011-06-30T11:05:00.000+03:00

Viki lomailee Suomessa kun melkein koko muu perhe on lomamatkalla keskieuroopassa. Hassua kyllä näimme ilmi elävän Vikin eilen Baselissa Sveitsissä. Kuvaa en ehtinyt ottaa koska olimme juuri silloin autossa. Näitä lähisukulaisia löytyy toki roppakaupalla tälläpäin.

Nämä lähisukulaiset löytyivät Baselista.

Ranskan maaseutua - ihanan rauhallista!

Ranskassakin on kissoja - harmi että Viki ei ollut mukana...

Näkymä Ferretten kylään, ylhäältä linnan raunioilta.

Toinen ranskalainen kissa .... :)

Mitä tänään tekis? Osaakohan se Viki käyttäytyä siellä kotona?

Lilli lähti

2011-06-26T10:52:00.001+03:00

Lilli - Vikin Cotton serkku - lähti uille maille takaisin kotiin. Viki huokaisi helpotuksesta. Lillin mukana talosta poistui myös kolme lasta ja kaksi aikuista + mieletön määrä melua ja hälinää. Aah mikä hiljaisuus!!

Haava parani

2011-06-25T20:52:00.000+03:00

Neljän kauluriyön jälkeen haava parani. Nyt siitä ei enää ole kuin paha muisto jäljellä. Ensi kerralla lupaan olla varovaisempi kun leikkaan Vikin turkkia.

Viki-vanhus ja Lilli-ikiliikkuja

2011-06-23T19:32:00.002+03:00

Vikillä on ulkomaanvieraita. Silti se ei viitsi innostua leikkimään...

Kaulurikoira

2011-06-19T21:13:00.001+03:00

Viki huokailee. Sillä on kauluri kaulassa nyt toista päivää. Vie yönä se nukkui ihan hyvin. Portaissa kulkeminenkin onnistui ongelmitta. Kaulurin pitämiseen löytyy syy pienen pienestä haavasta (vain muutama mm pitkä ja ihan pinta haava) jonka aiheutin Vikille kun viime sunnuntaina leikkasin sen turkkia. Iho ei edes mennyt kunnolla rikki - ei tullut yhtään verta.Viki nuolee ja nuolee "haavaa". Kaikki karva on kadonnut naarmun ympäriltä Vikin innokkaan hoitamisen seurauksena.

Onneksi saimme Napsulta kaulurin lainaan. Ensin Viki onnistui riisumaan kaulurin itse koska kaulurissa oli venyvä kiristysnauha. Vaihdoin tilalle toisen nauhan. Sen jälkeen kauluri on pysynyt kaulassa. Vähän Vikiä ihmetyttää kun törmäilee pöydänjalkoihin ja ovenpieliin. Pahinta kuitenkin oli kun se ei päässyt nuolemaan astioita tiskikoneessa. Reppana. Kauluiri esti sen yritykset.

Ilme kertoo kaiken...

"Runaway - (Bon Jovi)"

2011-06-18T13:00:00.000+03:00

Mun äitillä alkoi eilen loma - luulin että se tarkoittaa 4 viikkoa löhöilyä ja pitkiä lenkkejä. Heti ensimäiseksi se karkasi, se on oikea karkulainen. Jonnekin Helsinkiin Bon Jovin keikalle. Mut se jätti yksin kotia. Tai ensin kuulun niin. Minun onneksi Napsu tuli pelastamaan mut! Pääsin metsälenkille ja Napsun kotiin leikkimään. Loppujen lopuksi olin vain muutaman tunnin yksin kotona.

Kun äiskä tuli kotiin se puki mulle keskellä yötä sellaisen tötterön päähän. En kuullemma saa hoitaa sitä mun pikkuruista haavaa. Mielestäni äiti pitäis antaa mun hoitaa sitä haavaa koska se on ihan itse aiheuttanut mulle sen. Se tuli kun äiti leikkas musta nakukoiran. Mä e h k ä vähän temppuilin pöydällä ja sakset osui mun ihoon. Ihan pieni naarmu vain tuli - ei edes tullu verta. No mä oon hoitanut sitä nyt viikon ja se vain suurenee kun olen äitin mielestä liian innokas hoitaja. Sen mielestä on aivan liikaa jos nuolen haavaa noin neljä tuntia yön aikana.

Terveisin,
Viki

Huh hellettä!

2011-06-12T17:43:00.000+03:00

On hiukan hankalaa kun koiralla on pitkä kihara turkki ja jokaisen uimisen jälkeen turkki on täynnä kaikenlaisia yllätyksiä mitä pitää pestä pois. Kiharan turkin peseminen on työlästä - nyt se saa lähteä! En tosin vielä tiedä jaksanko tänään vai leikkaanko joku toinen päivä...

Harmaa puudeli

2011-06-08T20:38:00.000+03:00

Maanantain agilitykisohin vein Lagoton joka oli puhtaan valkoinen. Kotiin toin harmaan puudelin...
Kisa käytin juuri lanatulla hiekkakentällä joka oli rutikuiva. Kaiken lisäksi aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja tuuli pöllytti hienoa hiekkaa.

Kotona Viki pääsi pesulle. Pesun jälkeen mulla oli taas iki oma valkoinen Lagotto <3 !

Tällä hetkellä Vikin turkki on niin hyvässä kunnossa että oikein harmittaa että tassukarvat on niin lyhyet - olis muuten voinut mennä näyttelyyn. Viimeksi tosi huonoa karvaa kehuttiin - tätä turkkia tuomari varman ylistäisi! Hyvän turkin salaisuus taitaa olla Royal Canin. Siitä sain vinkin Sissin emännältä. Harmi että Sissin blogia ei enää ole olemassa - mitäköhän sille harmaalle puudelille oikein kuuluu?

Vikillä on pomppu fiilis!

2011-06-06T22:46:00.001+03:00

Kolmas kerta toden sanoi - Viki sijoittui kolmansissa epävirallisissa agilitykisoissa kolmannelle sijalle!
Jee hyvä Viki! Lisäksi Viki sai Auran Nuuskujen kiertopalkinnon koska oli paras jäsen ykkösluokassa.

Ylpeä Viki!

Tästä videosta näkee kuinka taitava tyttö mulla on:

Tämä on kuvattu viime viikon treeneissä. Kuvaajana toimi meidän pikkuisäntä.

Tästä videosta ollaa Vikin kanssa kerätty inspiraatiota:

Maailma on vaaroja täynnä!

2011-06-05T11:04:00.000+03:00

Keittiöremontin yhteydessä Viki ei´uskaltanut tulla sisälle kun ulko oven vieressä oli jotain karvaista ja vaarallista (=pensseli).

Eilen Viki pelkäsi terassin pöydän alta löytynyttä kynttilää. Kynttilä oli todella "vaarallinen". Vasta pitkän suostuttelun jälkeen Viki uskalsi tulla nuuskimaan sitä... Rohkeus voitti, mutta kynttilä on edelleen todella epäilyttävä.

Maailma on täynnä kaikkea vaarallista.

"Jaagon lihapullat" II näytös

2011-05-31T22:11:00.001+03:00

Jee - tänään oli taas agility päivä! Ja Jaagon lihapullia oli taas tarjolla! Ehtisin syödä ainakin viis ennekuin äiti (joka rakensi rataa) huomasi että olin karannut sen vierestä. Oli ne niiiiin hyviä että ei se yhtään haitannut vaikka äiti suuttui ja laittoi mut autoon. Se oli sen arvoista!

Eläköön Jaagon lihapullat!

Terveisin,
Viki

Kaupunkikävely sateessa

2011-05-29T18:21:00.000+03:00

Tänä sunnuntai aamuna suuntasimme Vikin kanssa Turkuun kävelylle. Ilma oli inhottava: +8 ja vettä satoi. Ellen olisi ollut taas "taksikuskina", niin tämä lenkki ei olisi tullut tehtyä.

Viki osasi käyttäytyä hienosti vaikka se ei kovin monta kertaa ole kaupungissa ollut.

Viki ja Turun Tuomiokirkko - yhtä vakavat ilmeet molemmilla.

"Hei äiti - voisko tuonne mennä uimaan?"
En päästänyt Vikiä Aurajokeen, sieltä olisi ollut hiukan vaikeaa nousta ylös...

Huomatkaa Vikin vakava ilme - se huomasi taustalla olevan posankan!
Hirvittävän suuri ja pelottava!

"Äiti kertoi että täältä tuodaan kotiin ihmispennut. Niitä ei haeta
kasvattaja Kaijun pentuhuoneesta."
(Taustalla TYKS)

Takaisin Kupittaan puistossa josta lenkki lähti.
Viki odottaa jo suuta lipoen josko autossa sais jotain makupaloja...

Vaikka kävelimme pitkän lenkin, emme nähneet juuri ketään - koiran ilmalla ei edes koirat olleet ulkona... Paitsi Viki!

Vikin agilityporukka

2011-05-28T18:26:00.000+03:00

Tässä kuva meidän agilityporukasta! Tämä poppoo on ollu yhdessä ja kauan. Viki on joukon ainoa tyttö - pomottelee poikia mennen tullen... Viki on porukasta myös se joka on ahnein ja on koko ajan tunkemassa nenäänsä jonkun taskuun.

"Tuo musta on Jaago - siltä saa lihapullia!"

Vaahtokylpy!

2011-05-21T22:11:00.000+03:00

Paljukausi on Vickyn kohdalta avattu. Tänään se pääsi vaahtokylpyyn - IHANAA!

Ihanaa agility, ihanaa!!!

2011-05-19T20:38:00.001+03:00

Sekä viime että tällä viikolla meillä on ollut kaksi agilityvuoroa. Tiistaina omat treenit ja torstaisin koulutusvuoro. Voi kuinka olemme Vikin kanssa nauttineet :)

Tänään on ollut pimeä, kylmä ja sateinen päivä. Töissä harmittelin sitä että miksi juuri mulla on tänään koulutusvuoro. Kuinka ollakaan - aurinko oli meidän puolella! Kun lähdin kotoa kohti agilitykenttää niin satoi vielä vettä. Kun tulin perille oli vielä pilvistä. Kun kenttää rakennettiin niin aurinko näyttäytyi! Ihanaa - sai kuoria päällimäisen vaatekerroksen pois ja kaivaa esiin aurinkolasit. Keli oli mitä mainioin. Kaiken lisäksi meillä oli hyvät treenit (vaikka itse kouluttajana sanon niin...).

Kahden ja puolen tunnin agilityn jälkeen Viki on ihan poikki. Sillä on maha täynnä nakinpaloja ja myöhäistynyttä iltaruokaa.

Ihanaa leijonat, ihanaa!!!

2011-05-16T21:25:00.000+03:00

Viki onnittelee jääkiekon maailman mestareita!

Suomen Leijona nöyryyttää Tre Kronoria

Sunnuntain metsälenkki

2011-05-15T16:42:00.000+03:00

Nyt Viki nukkuu tyytyväisenä sohvalla. Tänään se pääsi kunnon metsälenkille. Kotona ei tänään ole kuulunut remontin ääniä - aamupäivä vietettiin sohvalla löhöten. Vikin toiveiden täyttymys: löhöilyä ja metsä!

"Vihdoinkin metsässä! Hmm.. Mistä löytäisin jonkun haisevan kasan?
Mä en tuoksu vielä miltään."

Laiduntakausi on avattu!

"Tuonne voisi mennä seuraavaksi. Sieltä löytyi viimeksi hyviä makupaloja."

Lämpimissä paikoissa mustikat ovat jo kukassa!

Luonnon ihmeitä.

Päivä oli sen verran kylmä ja sateinen ettei valkovuokot avanneet kukkiaan laisinkaan.

Kohta myös kielot kukkii! Nuppuja näkyy jo.

Tyytyväinen Viki lenkin viime metreillä.

"Typerä päivä..."

2011-05-14T20:53:00.000+03:00

Nyt on viikonloppu. Aamu alkoi todella huonosti. Aamulenkin jälkeen äiti ja isompipikkuisäntä meni laukkujen kera autoon. Luulin että äitikin taas lähtee. Se ei lähtenyt - se tuli takaisin kotiin. Se oli ainoa hyvä juttu tässä päivässä. Oikeastaan toivoin nyt mekein että äitikin olis lähtenyt reissuun.

Ylensä vien äidin pitkälle metsälenkille lauantaisin. Tänään käytiin vain merenrannassa kastelemassa tassut... Sen lisäksi äiti ja iskä on koko päivän paukutellu keittiössä. Pam, pam kuuluu pyssystä. Mua pelottaa. Oon ollu pikkuisännän kanssa yläkerrassa turvassa koko päivä. Olis vaan lähtenyt. Ei iskä olis jaksanut yksin mitään tehdä. Se olis nuggunnu mun kans sohvalla. Niin me aina tehdään kun äiti on poissa.

Nyt ne lisäks skoolaa shamppanjaa - on kuulemma hääpäivä. Mä en tiedä mikä sellainen on. Tiedän vaan että se ei oo syötävää.

Voi mua reppanaa...

Terveisin,
Viki

Sohva

2011-05-14T09:44:00.000+03:00

Vikin mielestä sohva on sen. Jos se haluaa nukkua sohvalla, muut voivat väistyä muualle. Tosin tämä on vain Vikin mielipide. Valitettavasti Viki on aina se joka saa väistyä ihmisten tieltä. Epäreilua sen mielestä.

"Jaagon lihapullat"

2011-05-11T18:16:00.000+03:00

Eilen oli agility päivä. Nyt kun on kesä niin me ollaan taas ulkona. Mulle tuli treenien aikana kauhea nälkä. Äiti antoi mulle vain pieniä nakkisiivuja palkaksi kun olin tehnnyt jotain hyvin.

Treenien jälkeen, kun ihmiset kantoi esteitä, niin minä söin mun kaverin Jaagon lihapullat. Äiti suuttui. Se sano ettei toisten lihapullia saa syödä. Olen eri mieltä. Jos joku jättää lihapullapussin maahan - ne tarkoitettu syötäväksi.

Terveisin,
Viki

Perille tuli!

2011-05-11T18:11:00.000+03:00

Sissi ja Sera kiittää yllätyksestä!

Lisää yllätyksiä!

2011-05-05T18:34:00.000+03:00

Jonkinaikaa sitten lupasin yllätyksen sille joka on Vikin blogin 25.000. kävijä. Tämä maaginen luku tuli täyteen 27.4. kun Sissi ja Sera kävi lukemassa mitä Vikille kuuluu.

Tänään heille on vihdoin postitettu yllätys. Pienenä vinkkinä voi kertoa että yllätys on täysin "koiravarma".

Toisena vihjeenä voi kertoa että Viki on kateellinen...

Saa nähdä kuka on blogin 50.000. lukija. Silloin on seuraava yllätys tarjolla!

"Kevät on yllätyksiä täynnä"

2011-05-02T19:18:00.000+03:00

Nyt ulkona on kevät ja siellä on paljon hajuja. Tienvarsille on myös ilmestynyt vaarallisia mustia jutskia. Tässä kuva. Äiti sanoo että se on "jätesäkki", mutta mun mielestä "jätesäkki" on tosi vaarallinen ja pelottava.

Mikä tuo on??!?! Apua!

Katsokaa - niitä on MONTA!

Terveisin,
Viki

Glada Vappen 2011!

2011-04-30T18:19:00.002+03:00

Kevät videon myötä Viki toivottaa kaikille Hauskaa Vappua!

Viki ja hiirenkorvat!

Häähumua

2011-04-28T21:12:00.000+03:00

Olin parisen viikkoa sitten työmatkalla Englannissa. Asuin koko viikon Kuningatar Elisabethin naapurissa siis Winsorin linnan vieressä. Ympäristö oli siis mitä mahtavin! Harmi että työn lomassa ei juuri mitään ehtinyt näkemään.

Vahtien vaihdon aika. Asuin taustalla näkyvässä punaisessa rakenuksessa.

Vahtien vaihdon aikana linnan ympärillä liikkui paljon siviilipukuisia polisia "pommikoirineen".

Tässä puutarhassa Vikin olisi hyvä olla - karkuun ei pääse ja uimaallaskin olisi valmiina...

Aina ei voi onnitua kuvien ottamisessa.
Tämän rakennuksen katolla olevasta lipusta näkee koska Kuningatar on paikalla.
Uskokaa tai älkää, mutta kuninkaallinen lippu oli salossa ja Kuningatar paikalla.

Tuliaiseksi kotiin toin tietysti jotain joka kuvastaa huomista suurta juhlapäivää. Tuleva juhla oli näyttävästi esillä joka paikassa.

Kuningkaallista hääteetä!

Viki ei voisi vähempää välittää englantilaiseten häähömpötyksestä - se oli onnelinen kun sai Elovenakeksin tuliaiseksi Englannista!

Vikillä kevättä rinnassa

2011-04-25T12:59:00.000+03:00

Kaikki lumet ovat sulanneet. Eilen metsästä löytyi vain yksi kohta missä oli jäätä. Sekin oli sellaisessa kohdassa missä oli ollut runsaasti jäätä.

"Ihanaa -ojat ovat täynnä vettä! Tätä mä oon koko talven odottanut."

Kevättä odotellessa.

Sinivuokot kukkivat jo runsain määrin!

Vikin lempipaikka - metsä täynnä kevään hajuja!

Myös yksi valkovuokko oli avannut kukan!

Meteliä!

2011-04-19T19:32:00.001+03:00

Uutta keittiötä asennetaan - minä ja Viki olemme sohvalla evakossa. Täällä on hyvä olla pois edestä. Me tytöt ollaan molemmat saaneet lähdöt keittiöstä. Useamman kerran. Eiköhän me kohta päästä uusia kaappeja ja laatikoita täyttämään. Päivällä Viki on kuitenkin ollut hyvä apuri kaappejen kantamisessa. Jopa rahtikirjasta löytyy Vikin allekirjoitus!

Minneköhän Vikin ruokapurkki laitetaan? Entä miten käy ruoka- ja vesikuppien? Voi olla ettei ne mahdu vanhalle paikalle.

Kevät!

2011-04-18T19:10:00.000+03:00

Jee, jee - kevät on täällä! Viimeiset kaksi viikkoa olen matkustellut ympäri maapalloa työasioissa. Sillä välin kaikki lumet suli ja kevät tuli (ja puro sanoo puli, puli =)).

Krookukset kukkii ja ojat ovat keltaisia lesken lehdistä. Viki nauttii - ojissa on vettä ja sinne pääsee kahlaamaan! Äsken käytiin hiekkalaatikolla kaivamassa kevään ensimmäiet kuopat.

Vikille on myös leikattu kesätukka. Tällä kertaa karvakasan alta ei paljastunutkaan hoikka koira, vaan kahden viikon sohvalla löhöily näkyy Vikin kyljissä selvästi. Tähän ongelmaan ihana kevätsää on paras lääke!

25 tuhatta

2011-04-17T09:22:00.000+03:00

Ihan kohta joku teistä on Vikin blogin 25 000. lukija!
Jos olet juuri se, ilmoittaudu - yllätys on luvassa. =)

Terve taas, Viki!

2011-04-16T17:53:00.000+03:00

Iskäsi täällä taas, neuvomassa tytärtään...Meillä oli tuo sama tilanne pari
vuotta sitten. Sen nimi on Rem-ontti ja sen aikana koirien tulee olla
huomaamattomia ja näkymättömiä. Kun huomasin, ettei apuani tuossa
myllerryksessä arvosteta, heittäydyin sekamelskan keskelle ja vain
relasin...tee sinäkin samoin!"

Hillo

"Hyppäsin sänkyyn..."

2011-04-09T11:47:00.000+03:00

Viikko sitten mun äiti pakkasi laukut ja lähti. Se oli niin kauan poissa että luulin ettei se enää tuu takasin. Tuli se. Eilen illalla. Sain Elovenakeksin tuliaiseksi - hassua että niitä saa joka paikasta missä äiti käy!

Yöllä hyppäsin sänkyyn iskän jalkoihin nukkumaan. Ihmettelin suuresti miksi se murisi mulle. Hyppäsin huokaillen takaisin lattialle ja kömmin omaan petiin. Oon joka yö nukkunut sen vieressä äitin paikalla kun äiti on ollut poissa. Olisin mä nytkin mahtunut, ainakin jalkapäähän.

Kuulin että äiti kertoi että sillä missä se oli käynyt oli kuumaa - vähän alle 40 astetta. Koiria ja lehmiä joka paikassa. Apinoitakin se oli nähnyt. Niin ja sitten siellä oli Intiaaneja tai jotain.

Olen myös tietoinen siitä, että mun äiti lähtee taas pian. Se varmaan kohta hylkää meidät kokonaan. Pikkuisäntä lenkittää mua - mutta se ei oo ihan sama asia kun äitin lenkit.

Kaikki on ihan sekaisin - meillä ei oo keittiöä eikä äitiä. Molemmat on mun elämässä yhtä tärkeitä. Onneksi mummu ja pappa oli täällä. Mummu antaa mulle aina makupaloja. Äiti on kyllä kieltänyt, mutta mummu sanoo aina ettei kerrota äitille!

Terveisin,

Viki

"Mitä täällä tapahtuu?"

2011-04-02T17:53:00.000+03:00

En ymmärrä en. Oon vain edessä. Kokoajan.

Ei voi pieni koira ymmärtää mitä nuo ihmiset oikein tekee.

Mun ruokapurkki on hukassa - ja kello on kuus...."

Ihmetteleepi,

Viki

"Kevät" hangella

2011-03-27T20:34:00.000+03:00

"Hei äiti kato - mun korvat heiluu! Kohta lähden lentoon!"

Lumipiehtaroint....

... hiukan huilia....

...kunnon ravistus....

...poseraus....

.... ja menoksi - tassujen alla 60 cm lunta!

Ja taas on talvi...

2011-03-25T19:02:00.000+02:00

Koko päivä on ollut pakkasta. Lisäksi on satanut lunta - sitä on tullut ainakin 3-4 senttiä lisää! Kaikki on taas puhtaan valkoista. Näyttää siltä että olisi keskitalvi. Sekä kadut että pyörätiet ovat taas lumen peitossa. Asfalttia ei näy missään.

Yksi hyvä puoli tämä päivä kuitenkin toi tullessaan - kunnon hankikannon! Tässä kännykkäkamera kuvasatoa iltäpäivän lenkiltä.

"Onkohan kello jo kuus? Mulla olis vähän nälkä. Tuosta pääsis suoraan kotiin..."

Seuraa jäniksen jälkiä ja löydä sieltä Viki!

Korvat hulmuten keppi suussa - voiko onnellinen koira enempää toivoa?

"Heitä mulle tää keppi! Heitä nyt!"

Upea talvi!

Hankijaisterveiset kaikille blogin lukijoille!

Terkkuja Vikin Iskältä!

2011-03-23T21:48:00.001+02:00

Moi Viki!
Kuten kuvasta näkyy, mull on kevätväsymys...

ainakin silloin kun en saa kirmailla keväthangilla isäntäväen hanskan kanssa :)!

Terveisin Hillo, isäsi